Kyoko oli saapunut Giichin vanhempien luokse iltahämärissä. Emmet ja Meroko Caios ottivat hänet lämpimästi vastaan esittelemällä ensin suurehkon talonsa - missä Kyokokin asuisi lopun elämänsä.

Karen oli voinut monena aamuna pahoin. Kesken rankan urheilun hän tunsi hyvin heikkoa oloa ja ryntäsi katolta suoraan vessaan. Hän huomasi samassa kuinka hänen mahansa oli hieman pyyöristynyt.

Hän kävi suihkussa ja puki arkivaatteensa ylle. Neule ei kiristänyt sillä se oli venyvä, mutta siitä huomasi pyöristyneen vatsan hyvin helposti.

Karen oli pyytänyt Erikin käymään huoneessaan. "Sulla oli asiaa" Erik astui huoneeseen. "Joo, tuota tiiät vamaan, että hauskuudessakin on vaaransa" Karen aloitti. "Mitenniin, mitä tarkoitat?" Erik kysäisi hieman hämillään. "Erik mä taidan ottaa vauvaa" Karen sanoi ja väläytti lopuksi pienen hymyn.

Erik näytti ensin hieman pelästyneeltä, mutta kosketti saman tien kysymättä Karenin vatsaa. "Onko se mun?" Erik kysyi hymyillen. "No hölmökö oot nyt?" Karen naurahti. "Mitä me tehään nyt?" Erik kysyi. Heillähän ei ollut mitään parisuhdetta.

Erik ryntäsi alakertaan ja törmäsi juuri etsimäänsä henkilöön - Giichin. "Mulla on Giichi asiaa. Haluun sulle sano ihan ensimmäisenä" Erik pysäytti Giichin, joka suunnisti kohti ulko-ovea. Mies kääntyi kysyvän näköisesti.

"Mulla ja Karenilla on ollut jo hetken sellaista pientä säpinää.." Erik aloitti Giichin keskeyttäessä mies: "Joo täällä on vähän juoru kulkenut, häviätte kuulema kahdestaan aina ties minne" Giichi naurahti.

"Giichi, Karen on raskaana" tuleva isä hymyili. "Mitää? Äijä! Me saadaan meidän naiset raskaaks ja jäädään itse opiskelemaan! Onko tää nyt oikein?" Giichi, joka oli saanut Kyokon raskaaksi, huomautti.

Kättä lyöden ja halaten miesmäiseen tapaan Erik naurahti: "Me jätetään molemmat kesken".

"Mitä?" Giichi vastasi kysyvästi. "Joo me sovittiin äsken, että jätetään kesken ja mennään hänen luokseen. Mä haluan olla mukana kaikessa tässä. Mä oon tuleva isä. Muutenkaan meidän suvussa ei ole tää nin tärkeää enkä edes jatka Nakagawan sukua." Erik selitti serkulleen - hän ymmärsi täysin.

Karen suuntasi Erikin sisaren huoneeseen. Hän oli saanut luvan itse kertoa Erinille, vaikka Erik olikin tämän sisar.Joka tapauksessa naiset olivathan he lähentyneet kovasti ja siksi Karen oli itse halunnut kertoa ja saanut Erikin suostumaan.

Juuri luennolle lähtevä Erin oli aivan innoissaan - hänestähän tulee täti. Karen kertoi Erinille myös molempien lähtevät ja jättävän yliopiston kesken ja nainen ymmärsi täysin. "Tää on upeaa, onneksi olkoon! Saanko mä kokeilla?" Erin onnitteli.

"Siitä vaan, kokeile" Karen hymyili. "Mä en tiennyt että te olette parisuhteessa" Erin hymyili ja katsahti Kareniin. "Ei me sovittu mitään, eikä oikein vieläkään olla puhuttu tarkemmin. Mutta me ollaan molemmat aika rakastuneita. Ainakin luulen niin" Karen hymyili.

"Veliseni kuule! Miks et kertonut!!" Erin sanoi kiusoittelevaan sävyyn veljelleen. "Mitä mitä, kertoiko Karen jo!" Erik kääntyi ja katsahti sisartaan.

"No kerto! Onneks olkoon veli!" Erin hymyili.

"Kiitos" Erik kiitti ja halasi sisartaan joka vastasi lämpimään halaukseen. "Mitä mieltä oot, susta tulee täti?" Erik kysyi ja päästi sisarestaan irti.

"Ai että saat mun yhden parhaista ystävistä raskaaks ja muutatte yhteen? Ihanaa!" Erin huomautti ja uhkasi tulla usein kyläilemään.

"Mutta me tästä lähdemme kohta kohti Nightfall Canyonia. Soitan vaan yliopistolle ja sanon et me jätetään kesken" Erik sanoi ja Erin sanoi Karenin jo kertoneen tästä akeista.

Koko porukka vietti sen puolisen tuntia eteisessä hyvästelemässä Erikiä ja Karenia ja heidän lähtiessä vilkuttelivat vielä hyvästit.

Gabriela sai puhelun jälleen mysteerimieheltä, joka oli soittanut väärään numeroon parisen päivää sitten (Tapahtui Osassa 5.). He olivat soitelleen parisen kertaa sen jälkeen ja nyt mies halusi tavata Gabyn. Nainen antoi osoitteensa ja ttämä Aslak niminen sim sanoi tulevansa saman tien.

Gaby odotteli portailla istuen miestä, jota ei ollut koskaan nähnytkään. Pian mustahiuksinen mies pysähtyi Gabyn eteen ja nainen nousi ylös ja käveli portaat alas. "Sä oot varmaan Gabriela?" mies kysyi.

"Kyllä mä oon, Aslak?" Gaby sanoi kysyvästi ja mies nyökkäsi. Gaby ei voinut kuvitella miehellä olevan irokeesiä, hän antoi itsestään erilaisen kuvan puhelimessa eikä olisi koskaan uskonut tällä olevan tuollaista hiustyyliä. Gaby kuitenkin tiesi, että hän saa miehen muuttamaan tyylinsä.

"Oot kyllä kauniimpi kun luulin" Aslak kehui ja Gabriela hihitti mukana.

Pari lähentyi tiuhaa tahtia. Aslak oli soitellut Gabylle parikin kerta sen jälkeen kun oli soittanut vahingossa väärään numeroon. Kaksikolla kun riitti juttua ja se luisti niin hyvään tahtiin.

Gabriela ei voinut vastustaa Aslakin erikoisia silmiä ja toiste päin, Gabyn hyvin erikoiset punaiset silmät olivat miehen mieleen.

"Mä en kyllä yleensä tykkä blondeista" Aslak huomauti ja suuteli sen jälkeen Gabrielaa ja se tuntui naisen mielestä hyvin romantiselta. Ensimmäistä kertaa hän tunsi jotain tämän kaltaista ja hän piti siitä!

Ethan odotteli hyvin tylistyneenä Karolan tuloa, nainen kuitenkin saapui hyvään aikaan ovelle ja ovikellon soitto raikui pitkin asuntolaa. Ethan nousi ylös ja men avaamaan naisystävälleen oven.

"Miten opsikelut sujuvat?" Karola kysyi. "Upeasti, loppukoe on pian ja tässä vähän jo jännittää, mutta hyvin se menee, mä oon varma!" Ethan kertoi ja painoi sitten huulensa naisen omia vasten.

Ethan oli yrittänyt puhua parisuhteesta monet kerrat. "Eikö meillä ole hyvä näin" tämä vastaa aina Ethanille. Mies ei ymmärrä mistä kiikastaa.

 

Aamiaispöydässä Ethan kyseli viisaammalta puolelta Karolan käytöksestä - hän itse kun ei tiennyt mitän naisista, hänellä oli vain nuorempia veljiä. "Mistä tää kiikastaa? Eikö hän haluu parisuhteeseen. Hänhän on aina ollut mun perään ihan ylä-aste ajoilta asti? Ethan hätäili. "Hidasta vähän!" Giichi pyysi.

"Jos Karolalla on ollut aikasempien parisuhteiden kanssa jotain mistä hänelle on jäänyt traumat" mies jatkoi ja Ethan kuunteli. Giichi oli syönyt jo räiskäleensä, mutta oli ystävänsä apuna. "Tai hän ei oo sitoutuvaa tyyppiä" Giichi huomautti. "No tuhlaanko mä aikani, haluun mäkin joskus kihloihin ja ihan naimisiin!" Ethan sanoi rauhallisesti.

"Mä veikkaan, että Karola hauu edetä vaan rauhallisesti ja et sä saat opinnot eka loppuun" Giichi sanoi. Ethan sanoi ymmärtävänsä, jos asia oli niin. Mutta miksi nainen ei vain puhuisi suoraan.

Pihamaalla taas oli naisjuorut käynnissä. Itse asiassa ei juorut, vaan Gabriela kertoi Aslakista Erinille.

"Hän siis soitti eilen iltasella ja kysyi osotetta. Aslak tuli sitten tänne" Gaby kertoi eilisiä tapahtumia. "Mitä? Ja mä vaan puuhasin jonkun tyhmän esseen parissa koko illan! Minkä näkönen mies tää oli" Erin uteli.

"No irokeesi oli NOT, mutta tän kasvot, voi että! Mulla oli ihan omituinen tunne koko illan ja se oli niin romantista. Aslakiin ei ole kuulema ikinä oikein iskenyt blondit, mutta mä kyllä iskin" Gabriela innostui.

"Näyttää siltä et meidän Gaby kohta rakastuu" Erin hymyili kauniisti, vihdoin Gaby teki oikein. Gabriela näki Ethanin kävelevän heitä kohti ja päätti kuitenkin pitää mustatukkaisen ihastuksensa vielä hetken omana tietonaan.

"Hän tulee tänäänkin!" Gaby virnisti ja vaihtoi aihetta: "Niin ja sit aattelin vähän uutta hiustyyliäkin koittaa tän jälkeen!". Erin kummasteli hetken, mutta kuuli sitten askeleita takaansa ja tajusi Gabyn varmaan vielä pitävän matalaa profiilia.

Puut olivat jo ihan kaljuja lehdistään, joten koko porukka päätti garavoida loput lehdet ja kerätä kaikki talteen. Seuraavan aamun  roska-auto saisi viedä lehdet kaatopaikalle. "Pian on lumet maassa!" Gaby hihitti Erinille. "Täällä on pakkasta jo varmasti" Erin hieroi käsiään. Hengitys huurusi jo ilmassa.

Iltasella Erin valvoi vielä muutamat tunnit yksin katsellen televisiota. Hän oli tehnyt nyt kaikkensa seuraavaa loppukoetta varten ja tiesi osaavansa koko aiheen. Vaikka olikin myöhä, hän soi itselleen nyt pienen ajan katsella telkkaria, hän ei pahemmin ollut ehtinyt huvitella.

Pihalla oli aamulla pari iloista footbagin pelaajaa. Ulkona oli hyvin vilpoisa ja porukka päätti pelailla hieman, että eivät jäätyisi pystyyn. Kukaan ei jaksanut kyhjöttää sisällä, kohta saisi kuitenkin istua muutamia tunteja luentosalissa ja talvinen sekä raitis ilma - kuka ei siitä välittäisi?

"Meitä on hirmu vähän. Aatelkaa että kolme ihmistä kun lähti pois, niin tuntuu niin vähältä tää meidän porukka" Giichi höpisi. Porukasta puuttui Ethan, mutta tämä oli vielä opiskelemassa koetta varten sisätiloissa.

Hetken pelailtuaan alkoi porukka valua sisälle. Pian oli potkimassa vain Erin ja Gaby, kunnes Erinkin päätti kylmissää lähteä sisälle. Samassa Gaby huomasi tutun hahmon kadulla. "Aslak!" hän huudahti.

Erin käveli päin ovia, mutta päätti kurkata vielä Gabyn mieheen päin terassilta. Hän ei vain kunnolla nähnyt tämän kasvoja.

Lunta alkoi sataa parivaljakon kuherrellessa. "Täällä on kylmä" Gabriela huomautti, mutta jatkoi "Mennäänkö katolle, porealtaassa on tosi lämpöistä vettä ja talvella siellä on ihana olla!" nainen ehdotti. Aslak suostui ehdottomasti tähän.

Tosissaan lunta alkoi kertyä jo paljon sekä hyvää vauhtia myös altaan reunat olivat valkoiset, ensilumi.

Ehkä tämä pari muistaa ensilumesta heidän ensimmäiset yhteiset hetkensä. Ehkä romanttisin ajankohta ikinä - ensilumen aikaan.

Myös Erinillä ja Harrylla oli aikaa toisilleen vihdoin, kun viimeisetkin opiskelut oltiin käyty - ei niin romanttisessa paikassa kylläkin.

Kolmannen kokonaisen vuoden arvosanat:

Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5

Ja enää olisi yksi kokonainen 4. vuosi käytävä!

________________________________________________________________________________________

Ja tosissaan Kareninkin raskaus ei oltu suunniteltu. Tästä lähin laitan naissimeilleni raskaudenehkäisyn päälle, kun ovat yliopistossa. Haluan joidenkin pääsevän kuitenkin yliopiston läpi. Mutten siltikään halunnut lopettaa raskautta, siksi onkin ihanaa pelailla periaatteessa ilman juonta (kaduttaa kun kehittelin tähän sellaisen joka osasta) koska tykkään pelailla juuri näin - miten peli vie!

Jättäkää kommentteja, myös piilolukijat!

~ Sayu ~