Osa 2. Kuka kenenkin on

Kohtalokkaita Tunteita toinen osa

Jo heti aamutuimaan Karen oli pysäyttänyt Giichin keittiössä, sillä tämä oli huomannut jotakin eriskummallista tapahtuvan talossa.
"Jos nyt kerron sulle jotain, lupaat olla hiljaa. Tämä on vain pikku epäilys" Karen huomautti ennenkuin päätti päästää pommin irti. "Olen melko rauhallinen mies, Karen.." Giichi muistutti. Karen kuitenkin epäili miehen sanoja sillä hän kuitenkin tiesi, mistä oli kyse.

"Olen huomannut Ethanin hieman katselevan Kyokon perään" Karen aloitti varovasti. Giichi katsoi tyttöä vakavasti. "Minä kuuntelen..." Giichi sanoi jämäkästi odottaen, että nainen jatkaisi. "Ehkä hieman seassa olisi treffeille pyytämistä ja sen semmosta. Kyoko on kuitenkin niin tyhmä, ettei tajua ja ota asiaa vakavasti" Karen jatkoi.

"No jos tyttö on kerran niin tyhmä, niin ei mulla ole syytä huoleen.." Giichi sanoi huokaisten, osasi tämäkin mies kuitenkin olla mustasukkainen eikä olisi voinut vastustaa kiusausta antaa punatukalle pientä opetusta.

"Jos nyt kumminkin Kyoko.." Karen aloitti kunnes Kyoko pärähti yhtäkkiä paikalle. "Jos nyt kumminkin minä mitä?" Kyoko hymyili. Tyttö tosiaan oli vähän tyhmä.

Giichi säikähti hieman tyttöystäväänsä, Kyoko ei sietänyt juurikaan seläntakana puhumista. "Ei mitään sen kummempaa Kyoko!" Giichi hymisi. Karen päätti olla hiljaa ja antaa Giichin hoitaa loput. "Mä tästä meen..." Karen sanoi hiljaa ja lähti.

"Mietiskelin vain yllätystä Karenin kanssa sulle" Giichi höläytti ja Karen huokaisi kovaan ääneen kuullessaan miehen sanat. "Yllätystä mulle? Oikeesti?" Kyoko uskoi heti, onneksi tyttö tosiaan onkin vähän hölmö.

"Voi en malta odottaa Giichi, mitä te ootte keksinyt?" Kyoko uteli ja Giichi nauroi erittäin teennäisesti ja melkein tunsi, kuinka tuskanhiki virtasi tämän otsaa pitkin. Vaikka Giichi oli romanttinen, yllätykset eivät olleet miehen vahvin puoli.

Jutusteltuaan hetken rakastettunsa kanssa, Giichi ei voinut olla huomaamatta Ethanin kävelevän ohi ja tuijottaen naistansa kohti koko ajan hymy huulillaan.

Parin päivän päästä Giichi käveli portaita alas kunnes huomasi Ethanin lueskelevan kirjaa yksin oleskelutiloissa.

Hetken mietittyään portaidan päässä tämä suoristi selkänsä ja päätti mennä hieman jututtamaan miestä. Tämä oli hoidettava nyt alta pois sillä se vaivasi Giichiä tauotta joka ikinen päivä.

"Hei Ethan" Giichi aloitti kunnes tajusi serkkunsa Erikin tallustelevan sohvalle moikatessa väsyneenä miehiä. Giichi päätti sitä myöten pyytää Ethanin toisaalle jutusteltavaksi. Tietenkin sivistynein tavoin. "Olisiko sulla hetki aikaa jutella?" Giichi jatkoi.

"Tietenkin on" Ethan sanoi ja sulki oppikirjansa kiinni.

"Mennään vaikka ylös juttelemaan" Giichi ehdotti Ethanin kysyessä sille syytä.

"Se on kahdenkeskeistä, ihan siks.." Giichi sanoi ja katsoi serkkuaan pahoitellen tätä.

Pojat kävelivät kaksi kerrosta ylöspäin katolle, jossa oli bilepaikka sekä kaksi pyykkihuoneistoa. Giichi ehdotti pyykkitupaa ja se sopi mainiosti Ethanille.

"Kyse on ihan tyttöystävästäni kuules.. Kyokosta" Giichi aloitti ja jatkoi: "Haluan tehdä selväksi, että me ollaan yhdessä, siis ihan oikeesti yhdessä. Ja mä en yleensä jaa mun tyttöjä" hän nauroi. Ethan katsoi kummastuneena.

"Selvä juttu. En mäkään jaa mun tyttöjä" Ethan nauroi mukana. Giichi mietti tajusikohan punatukka nyt oikeasti mistä oli kysymys..

"Siis Kyoko ja mä ollaan yhdessä. Yritän nyt tehdä selväks kuka kenenkin on.." Giichi sanoi menettämättä malttiaan. Ethan kun vastasi niin leppoisasti tälle.

"Joo joo, sanoit sen. En ole kuuro" Ethan naurahti. "Hyvä että sä ymmärrät sen" Giichi sanoi ja lopetti tähän keskustelun.

Giichi tuli takaisin yläkerran huoneeseen ja huomasi Kyokon sohvalla - jutustellen tämän siskon kanssa. Joten hän päätti jättää tytöt omien juttujensa pariin. Kaikki kun alkoivat ystävystyä vihdoin hänen siskoonsa.

"Täällähän sä oot Karen. Etsin sua varmaan puoli tuntia.." Giichi sanoi ja Karen säpsähti säikähtäen miestä takanaan. Hän oli uppoutunut niin lopputyöhönsä ettei oikein ollut ajan tasalla ympärillä pyörivästä elämästä.

"Jututin vähän Ethania. Nyt ei varmaan pyöri enää Kyokoni ympärillä!" Giichi virnisti. Karen tuijotti miestä vihaisena.

"Mitä mä sanoin sulle päri päivää sit...?" Karen tuijotti vakavana jatkaen: "..että oothan sit hiljaa!" Giichi yrriti sanoa jotain huitoen ilmaa muttei saanut sanaa suustaan, Karen näytti niin äkäiseltä.

"Kyoko on niin tyhmä ettei se ois kumminkaan tajunnut - saatika tehnyt mitään. Pahoitat vain Ethanin mieltä lisää..." Karen sanoi.

"Nyt kun tarkkoja ollaan, niin se vaan nauroi kun mä yritin kertoo sille kuka kenenkin on.." Giichi mietti. "Jos se nauroi, niin se ei ottanut sua vakavasti. Kyoko ei näytä olevan se ainut tyhmä.." Karen sanoi ilkikurisesti.

Hetken mietittyään Giichi huomasikin naisen kävelevä ulko-ovea kohti. "Hei Karen!" Giichi yritti huutaa perään mutta tämä nosti kättä näkemiin-merkiksi. "Hei veliseni..?" kuului Gabyn ääni.

"No kerro" hän mutisi sisarelleen. "Jutustelin tossa Kyokon kanssa ja oot valinnut aika mukavan naisen" Gaby vinkkasi silmää veljelleen. Mies toivoi, että Kyoko ajattelisi Gabysta samoin, muttei se tainnut olla mahdollista ellei Gabyn käytös muuttuisi.

Ehkä tätä olisi autettava, jotta tajuaisi käytöksensä. Gabrielahan toi koko asuntolaan hieman negatiivisen ilmapiirin

Gabriela oli tavannut jälleen uuden miehen käydessään luennolla. Mies oli nimeltään Wade Aqua ja oli viereisessä laaksossa yliopistossa. "Sovittu siis, huomenna kello 21.00 loppukokeiden jälkeen" Gabriela virnuili puhelimessa saadessaan taas uuden deittiseuran.

Kaikki stressasivat huomisista loppukokeista ja myös Erin ja Karen keskustelivat siitä illallispöydässä.

Samaan aikaan kun aivan ruokailuhuoneen oven vieressä..:

...käytiin taas pienillä kierroksilla.
"Gabriela ole kiltti! Emmekö voisi palata yhteen?" Epätoivoinen Ethan yritti ja monennettakohan kertaa. Tämä vain oli silmittömän rakastunut vaaleaverikköön. Gaby mietti kuinka voisi jälleen kiertää keskustelun.

"Ethan yritä nyt rauhoittua, äläkä kilju!" Gaby sanoi välinpitämätön ilme kasvoillaan - niinkuin aina. "Eikä me olla oltu yhdessä" Gaby jatkoi purren kuitenkin hampaitaan tiukasti yhteen.

Yrittäen jatkaa keskustelua Gaby kuuli jonkun kutsuvan tätä selkänsä takana ja jättäen Ethanin samantien omaan arvoonsa. Tästä ei enää tarvitsisi keskustella. Tämä hälinä kantautui kuitenkin ruokailutilaan asti.

"Häiriikö tämä mies sua pahastikin?" Harry kysyi. "Ehkä lievästi" Gabriela vastasi.

"Miten niin?! Sinä tässä tulit häiritsemään tätä keskustelua!" Ethan suoraansanottuna räjähti. Harry ei säikähtänyt - päin vastoin ujosta pojasta ei ollut nyt miyään jäljellä. "Oon mä kyllä huomannut kuinka roikut Gabyn perässä. Etkö ymmärrä ettei tätä kiinnosta.." Harry sanoi äreästi muttei kuitenkaan kovaan ääneen.

"Me ollaan yhdessä!" Ethan sanoi korotetun äänin. "Herää jo todellisuuten, sinä ja Gabriela? En usko ja usko mua, kukaan täältä ei usko!" Harry möläytti Gabyn hihitellessä hieman vieressä. Ethan näytti hieman loukkaantuneelta jonka jälkeen Gabriela tunsi jo hieman sääliä.

"Mitä täällä oikeen riidellään?" Erin tuli rennosti, mutta ihmeissään ulos ovesta. Nähdessään Gabyn, Ethanin ja Harryn, ei tämän ollut vaikea arvata. "No tää nyt on tällasta pientä erimielisyyttä" Gaby sanoi katsahtaen Eriniä poikien jatkaessa sanaharkkaansa.

Myös Karen tuli paikalle Erinin perästä huomatessaan ketkä riitelivät ja kuka oli kolmantena. "Pitäsköhän nämä kaksi viedä ihan eri huoneisiin?" Erin kysyi mietteliäänä. "Mitäpä lottoot, Erin?" Karen sanoi. Nimittelyä sekä muuta alkoi miesten suusta lennellä ettei tiennyt onko kyseessä aikuisia vai lapsia.

Karen tarttui Harryn käteen ja veti hälinästä pois kun taas Erin jäi Ethanin tykö Gabyn livahtaessa yläkertaan - tämähän ei kuulunut hänelle.

Erinin tilittäessä Ethanille sitä sun tätä Kyoko pujahti väliin. "Uskallanko mennä nyt iltapalalle vai vieläkö täällä räjähtää?" Kyoko kysyi ja Erin naurahti naiselle ja sanoi ''vaaran'' olevan ohi.

Ethan ei tosiaan tiennyt mikä tähän meni, ei hän ennen ollut nostanut meteliä mistään.

Karen yritti taas puhua Harrylle, mutta mies ei ollut juttu tuulella. "Meen ulos raittiiseen ilmaan vähäksi aikaa, kyl tää tästä kiitos.." Harry sanoi ja Karen ajatteli mitään vastaamatta sen olevan ihan hyvä idea.

"Jos nyt antaisit ihan oikeesti Gabyn olla. Ja etsittäisiin sulle joku joka oikeesti on sun arvoinen nainen" Erin sanoi tietäen kuitenkin, että ei ketään voi unohtaa yhdessä yössä. Ethan kiitti jälleen Eriniä, sillä nainen auttoi tätä tajuttoman paljon asian kanssa.

Unohtamatta Harrya, Erin kävi myös illan aikana tämän seurassa. Jutellen kuitenkin ihan muusta kuni tapahtuneesta.

Kyoko itse oli huomannut Ethanin käytöksen ja se jatkui ja jatkui. Ethan tuli jutustelemaan silloin, kun Kyoko keskusteli muiden kanssa. Tai sitten hän pyysi leffaan.. tai puistoon. Kyoko sanoi olevansa Giichin kanssa, mutta Ethan parka ei luopunut.

Giichi nappasi toisen kerran Ethanin juttusille. "Kyoko kertoi mulle mitä sä yrität, Ethan.." Giichi aloitti toistamiseen. "Tiedän että Gabyn syy on kaikki, mut yritä nyt hyvä mies päästä yli eläkä kuitenkaan yritä toisten naisia!" Giichi selitti Ethanin nyökkäillessä.

"Tän on loputtava tähän!" Giichi sanoi nyt äreästi. Huokaisten syvään Ethan sanoi: "Hyvä on... Mutta on niin kurjaa olla yksin". Giichi huokaisi syvään, kerrankin Ethan myönsi yrityksensä. "Löydät kyllä sen oikeen, kun se eteen hyppää" Giichi lohdutti muistuttamalla kuitenkin, että varattujen kanssa onni ei löydy.

Loppukokeet tulivat ja menivät ja opiskelijat kömpivät makuuhuoneisiinsa onnistuneiden tenttien jälkeen.