Jokainen opiskeli kovaa tahtia, sillä viimeinen kokonainen lukuvuosi pyrähti käyntiin. Aiheet muuttuivat vain vaikeammiksi ja vaikeammiksi vuosi vuodelta ja porukka stressasi jo viimeisen puolikkaan vaikeuksia, vaikka ensimmäinen puolikas oli vasta edessä.

Gaby ei ottanut mitään stressiä opiskelusta - ja uusia opiskelijoita pursusi jo talo täynnä. Jokainen neljännellä vuodella oleva huomasi miten helppoa ensimmäisinä vuosina tosissaan olikin, seurasivathan se sivusta uusia opiskelijoita. Opiskelun sijaan Gabriela stressasi aivan muita..

Harry ei voinut vastustaa tulleen talven kylkijäisiä. Myöhään illalla luennolta palatessaan hän jäi kun jäikin rakentamaan lumiukkoa tavipakkasiin - vieläpä ilman lapasia. Nälkä ajoi kuitenkin Harryn sisään ja hän hutaisikin nopeasti ukon valmiiksi.

Sisällä odotti hänen oma rakkautensa Erin. "Mietinkin mihin jäit, oottelin sua iltapalalle.." Erin hymisi ja nosti kaksi annosta hänelle ja Harrylle lähimmälle ruokapöydälle. "Mun oli pakko rakentaa ukko tuonne pihaan" Harry naurahti ujosti.

"Voi että, sä oot niin söpö kun sua vähän lapsettaa. Mäkin oisin halunnut tulla rakentamaan" Erin hihitti poikaystävälleen, hän itsekin haluaisi nauttia talven tuomista iloista, mutta keskittyi enemmn vaikeisiin opintoihinsa.

"Onhan meillä tulevassa aikaa, pitäs nyt tosissaan skarpata kunnolla opintoihin. Mulla ne vaikeentuu koko ajan entistä enemmän" Harry ryhdistäytyi ja lapsoseta tulikin taas ahkera miehenalku. Erin nyökkäsi ja kertoi olevansa samassa pisteessä omien opintojensa kanssa.

Seuraavana aamuna Harrylla ja Ethanilla oli kovatkin keskustelut lukutuvassa. Kukaan ei ollut kuulolla ja Harry uskalsi avata suunsa. "Kosintaa?!" Ethan huudaht. "Shh Eth! Elä paljasta, mä haluun sitä erikoisen tapahtuman! Erin ei saa tietää ja täällä on näitä ekan vuoden juoruilijoita" Harry tuhahti, hän ei luottanut uusiin tulokkaisiin, jotka tulivat heidän ystäviensä tilalle täyttämään asuntolapaikkoja.

"Sori. No mä en osaa näistä sanoa. Jessus en ole miettinyt omaanikaan.." Ethan järkyttyi. "Pyh, sulle ja Karolalle se on liian aikaista!" Harry naurahti ja kysyvästi katsahti vielä ystäväänsä. "Miks et kysy Giichiltä? Se kosi Kyokoo jo ja Kyoko on toivoton romantikko. Giichi tietää nää tapaukset" Ethan ehdotti.

Harryn kohauttaessa olkapäitään Giichi käveli yläkertaan. "Kuulinko mä mun nimen?" rappusilta kuului. "Ethan, hiljempaa! Giichikin kuuli tän jo" Harry huolestui - ei tosin siitä että Giichi kuuli, vaan siitä että joku muu kuulisi. "No kysy nyt siltä saman tien.." Ethan ehdotti. Molemmat luottivat kyllä Giichiin.

"Mikä on homman nimi? Ehkä mä osaan auttaa? Mut nopeasti sitten, mun pitää kirjottaa kaksi esseetä jotka on kesken" mies sanoi rennosti, mutta äänestä kuului kiireisyys.

"Sano romanttisia tapoja kosia. Mä aion kosia Eriniä" Harry kuiskasi hiiren hiljaa varmistaen nyt ettei kukaan kuule. Ainakaan suoraa. "Äh ihana juttu! Mut mistä oletat että mä osaisin.. Mä turhaudun jo siitä kun pitäisi Kyokoa lukea, se on toivoton romantikko" Giichi takelteli.

"No sä kosit jo sitä" Harry huomautti. "Muistat sä tilanteen? Kumpikaan ei halunnu sen tapahtuvan niin" Giichi vaikeroi, hän olisi halunnut siitä romanttisen tavan kuten yleensäkin Caioksen suvussa oli tapana. Miehet jäivät puimaan sitä ja Harry päätyi ujohkoon söpöilyyn, mikä oli periaatteessa heidän kahden juttunsa.

"Giichi, mä oon ettiny sua!" Gaby sanoi vakavin sanoin. "No johan on, kaikki tarvii mun apua! Äkäiseen sitten, olen menossa kirjastoon" Giichi naurahti.

"Mä soitin porukoille ja isä on raivona. Aslak ei meinaa käydä yliopistoo loppuun saakka - mun vuoksi mikä on aika ihanaa - anyway isä ei yhtään hyväksy asiaa!" Gabriela selitti henkeäkään vetämättä välissä. Tämän vuoksi Gaby ei ehtinyt stressata opiskeluaan yhtään.

"No älä välitä siitä, sä et oo kuitenkaan perijä. Ymmärrän toki että meidän suvussa miehien yliopiston keskeyttämistä tai sen kaltaista katsotaan pahalla. Mutta ei ne voi asialle mitään, se on teidän elämä" Giichi rohkaisi. Caioksen suvussa jokaisen lapsen, puolison jne. täytyisi käydä ylipisto, ellei jotain pahaa tapahdu. (raskaus esimerkiksi)

"Jos mä vaan kapinin niinkun aina" Gabriela naurahti, kiitti veljeään ja lähi rallatellen pois. Tuolla naisella ei pitkään huolia vaikuta olevan.

Harry istuskeli yläkerrassa Eriniä odottaen. Hän oli hermostunut, hyvin hermotunut. Hän halusi kosia naista mahdollisimman nopeasti, että saisi huonon olonsa pois. Hän halusi viettää lopun elämänsä tämän naisen kanssa.

Pian Ethan ja Erin yhdessä kapusivat yläkertaan sohvalle tv:n ääreen. "Mä tota käyn vessassa.." Harry takelteli noustessaan ylös ja silmäilevän ystävänsä suuntaan. Hän käveli Erinin taakse viittoen jotakin Ethanille, miehen oli hankala tajuta aluksi mitä Harry tarkoitti, mutta lopulta tajusi.

"Mä taidan mennä nukkumaan!" Ethan huudahti. "Selvä homma Eth, öitä!" Erin hymyili. Harry hiippaili pian Ethanin paikalle, mutta tällä kertaa uusi opiskelija oli vallan ut toisen puolen sohvasta.

"Mä tästä painun myös pehkuihin" Erin sanoi noustessaan sohvalta. "Ää.. Älä vielä" änkyttävä Harry nousi ylös. Tumma uusi nuorukainen painaisi kaukosäätimestä virtanäppäintä ja laittoi tv:n kiinni.

Harry huomasi uuden tulokkaan poistuvan paikalta ja tarrasi Eriniä kädestä kiinni. "Mulla on eka asiaa, mee sitten nukkumaan" Harry huomautti ja Erin nyökkäsi kummastellen mikä tätä vaivasi.

Syleilyynsä kaapaten Harry muistutti Eriniä; "Tiedäthän sä että mä rakastan sua?" mies kysyi.

"Totta kai" Erin vastasi jolloin samaan akaan Harry siirti naista parikymmentä senttiä kauemmas hänestä itsestään. Erin kummasteli mikä Harrya oikein vaivasi, hän oli ollut hyvin omituinen.

"Harry, mua vähän pelottaa toi sun..." Erin oli sanomassa kunnes Harry kiskaisi taskustaan samettisen rasian.

"...käytös.. Jestas!" Erin sanoi sanotuksi lauseensa loppuun ja jatkaen sitä samoin tien. "Erin Nakagawa, mä haluan sut omakseni nyt ja aina" Harry sanoi.

Mies avasi rasian ja Erin ei vain saanut sanaa suustaan ihaillessa kimaltelevaa timanttisormusta.

Haukkoen pari kertaa henkeä Erin nyökähti. Hän ei saanut sanaa suustaan. Harry pujotti itse kihlasormuksen Erinin sormeen.

Jonka jälkeen Erin hypähti miehensä syleilyyn. "En mä osanut oottaa, tai olithan sä vähä kummallinen!" Erin kikatti, hän oli onnesta mykkä.

Näin sai taas yksi onnellinen pariskunta sormukset sormiinsa ja lupautuivat viemään toisensa vihille vielä yliopiston jälkeen.

Sisarukset olivat jääneet pelailemaan palloa iltamyöhään ulkosalle. Giichi huomasi Erinin lähestyvän onnellisen näköisenä ulko-ovesta ulos ja suoraan sisaruksia kohti.

Erin juoksenteli Gabyn taakse ja säikäytti tämän kiljahduksellaan. "Gaby!"

Giichi piteli palloa - eihän hän vitsinyt heittää sitä suoraan päin tyttöjä. Mies huomasi katsoa Erinin nimetöntä ja siinä kimalteli sormus, Harry oli siis kosinut!

"Mä oon kihloissa, Gaby mä oon kihloissa!" Erin kiljui kurkku suorana keskellä talvista asuntolan pihaa. "Älä oikeesti! Ihanaa!" Gaby kiljui yhtä innoissaan.

Gabriela halasi Eriniä tiukasti, hän oli hyvin onnellinen serkkunsa puolesta.

"Saanko mäkin halata? Onneksi olkoon serkkutyttö!" Giichi pyysi ja Erin otti halauksen vastaan.

Erin pyysi Gabrielaa jo nyt morsiusneidoksi, vaikka meni vasta kihloihin. Gabriela suostui ehdottomasti ja Giichi liukeni kiljuvien naisten luota sisätiloihin.

Erin lueskeli lempikirjaansa loppu illan omassa huoneessa hyvin onnellisin mieli. Hän saisi pian aloittaa elämänsä unelmiensa miehen kanssa.

Varhain aamulla Ethan oli ensimmäisenä jalkeilla. Hän suunnisti naapurihuoneen ovelle ja koputti hiljaa puiseen oveen. Hän ei halunnut herättää Harrya, mutta mies oli aina aikaisin ylhäällä ja Eth päätti koittaa onneaan.

Kuullen myöntävän äänen, mies astui sisään. Huoneessa olikin vuodettaan petaava Harry. Ja täysin hereillä.

"Hei Eth, miten sä näin aikaisin oot ylhäällä?" Harry kysyi pätään käänteän.

"No, ootko sä kihloissa?" Ethan ei saanut muuta sanotuksi, hänen äänensä kumpusi intoa.

"Oonhn mä" Harry hymyili ja kertoi sitten koko kohtauksen, mitä Erinin kanssa eilen tapahtui.

Ethan halasi ystäväänsä ja onnitteli tätä syvästi. Harry sen sijaan käski Ethanin lähteä aamiaiselle tämän seuraksi, jotta mies voisi puolestaan kertoa tästä ja Karolasta.

Ethan kertoi kuinka Karola ei kaivannut parisuhdetta, mies ei tiennyt mtiä tehdä. Harry neuvoi tätä ottamaan ihan rauhallisesti Karolan suhteen ja antaa ajan näyttää.

Myö loput asustelijosta kipittivät alas aamiaiselle.

Gabriela kertoi pyytävänsä tänään Aslakia muuttamaan tähän asuntolaan - ainakin siksi aikaa kunnes Gaby oli valmistunut. Erin mietti sen olevan huippu idea - hän haluaisi tutustua tähän Gabyn sydämen valloittajaan paremmin.

"Erin, mä oon ettinyt sua! Mulla on sulle asiaa!" Gabriela etsiskeli iltapäivällä Eriniä hyvinkin pitkään.

Erin katsoi kysyvästi ja nousi ylös. Gaby tallusteli Erinin eteen.

"Kihlajaislahjaa, se on sulle ja Harrylle!" Gaby kiljaisi innoissaan.

"Gaby mitää?! Ei sun ois tarvinnut! Meinaan, kiitti tosi paljon!" Erinin silmistä tihkui iloisuus. Gaby oli nykyään hänelle yksi rakkaimmista ihmisistä - eikä vain lahjan vuoksi.

Gaby pyysi avaamaan sen heti ja sieltä paljastui todella todella kallis maljakko. Erin ei ollut uskoa silmiään, se oli kuulun Sims-luojan kalleinta laatua maljakoissa. Erin rryntäsi heti kertomaan Harrylle ja esitteli sen miehelleen.

Gaby oli yksinään tanssahtelemassa musiikin tahdissa. Harry pyysi yhtäkkiä liittymään seuraan ja Gabylle kävi se, vaikka se tulikin aivan puun takaa.

"Kiitos muuten kihlajaislahjasta. Se oli upea" Harry kiitti hieman ujosti. Gaby tajusi, ettei hän Harrynkään silmissä ollut enää nyt niin paha ihminen.

"Ollos hyvä, parhainta mun tärkeimmälle ystävälle ja naiselle, Erinille!" Gaby sanoi ja Harry naurahti nyökäten, ajattelihan mies aivan samoin kuin Gaby.

Aslak saapui illemmalla kello viiden aikoihin pihamaalle ja Gabriela tervehti miestä intohimoisesti. (Ethan oli näköjään ollut lumiukko painissa..)

Gaby loi miehestään kuin uuden. Aslak sai uudet kuteet ja uuden hiustyylin Gabyn avustuksella. Mies ei hiustenmuokkauksen jälkeen ollut kovinkaan tyytyväinen.. Gaby ainakin oli!

Giichi viimeisteli viimeisiäkin esseitään. Pian olisi toisiksi viimeinen puolikas mennyt ohi. Ja viimeinen puolikas vuosi lähtisi käyntiin!

"Miten olisi pieni maljan kohotus sulle ja Harrylle. Mä ostin skumppaa! Tulkaa keittiöön" Gabriela kertoi ja Erin oli kummissaan kuinka Gaby oli valmistellut vaikka mitä.

"Ihanaa Gaby, teet morsiusneidon tehtäviä jo nyt!" Erin vinkkasi silmää, hän pelleili mutta oli silti iloinen. Gabriela tosissaan oli iloinen ystävänsä puolesta.

Ilta menikin maljaa nostellessa.Giichi uupui porukasta, sillä oli esseensä parissa. Sen sijaan maljankohotuksille tuli useita uusia opsikelijoita.

Aslak ei opiskele - hän siis odottelee Gabya yliopistolta!

Neljännen vuoden ekan puolikkaan arvosanat:

Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 3+
Giichi - 5
Harry - 5

Enää puoli vuotta!

_____________________________________________________________________________________________

Saa nähdä milloin saan viimeisen osan ulos! Nimittäin koko porukka on saatu jo Nightfall Canyon naapurustoon! Huh huh mikä tarina pian takana! Viimeistä osaa odotellessa;)

Kommentteja!

~ Sayu ~

Kyoko oli saapunut Giichin vanhempien luokse iltahämärissä. Emmet ja Meroko Caios ottivat hänet lämpimästi vastaan esittelemällä ensin suurehkon talonsa - missä Kyokokin asuisi lopun elämänsä.

Karen oli voinut monena aamuna pahoin. Kesken rankan urheilun hän tunsi hyvin heikkoa oloa ja ryntäsi katolta suoraan vessaan. Hän huomasi samassa kuinka hänen mahansa oli hieman pyyöristynyt.

Hän kävi suihkussa ja puki arkivaatteensa ylle. Neule ei kiristänyt sillä se oli venyvä, mutta siitä huomasi pyöristyneen vatsan hyvin helposti.

Karen oli pyytänyt Erikin käymään huoneessaan. "Sulla oli asiaa" Erik astui huoneeseen. "Joo, tuota tiiät vamaan, että hauskuudessakin on vaaransa" Karen aloitti. "Mitenniin, mitä tarkoitat?" Erik kysäisi hieman hämillään. "Erik mä taidan ottaa vauvaa" Karen sanoi ja väläytti lopuksi pienen hymyn.

Erik näytti ensin hieman pelästyneeltä, mutta kosketti saman tien kysymättä Karenin vatsaa. "Onko se mun?" Erik kysyi hymyillen. "No hölmökö oot nyt?" Karen naurahti. "Mitä me tehään nyt?" Erik kysyi. Heillähän ei ollut mitään parisuhdetta.

Erik ryntäsi alakertaan ja törmäsi juuri etsimäänsä henkilöön - Giichin. "Mulla on Giichi asiaa. Haluun sulle sano ihan ensimmäisenä" Erik pysäytti Giichin, joka suunnisti kohti ulko-ovea. Mies kääntyi kysyvän näköisesti.

"Mulla ja Karenilla on ollut jo hetken sellaista pientä säpinää.." Erik aloitti Giichin keskeyttäessä mies: "Joo täällä on vähän juoru kulkenut, häviätte kuulema kahdestaan aina ties minne" Giichi naurahti.

"Giichi, Karen on raskaana" tuleva isä hymyili. "Mitää? Äijä! Me saadaan meidän naiset raskaaks ja jäädään itse opiskelemaan! Onko tää nyt oikein?" Giichi, joka oli saanut Kyokon raskaaksi, huomautti.

Kättä lyöden ja halaten miesmäiseen tapaan Erik naurahti: "Me jätetään molemmat kesken".

"Mitä?" Giichi vastasi kysyvästi. "Joo me sovittiin äsken, että jätetään kesken ja mennään hänen luokseen. Mä haluan olla mukana kaikessa tässä. Mä oon tuleva isä. Muutenkaan meidän suvussa ei ole tää nin tärkeää enkä edes jatka Nakagawan sukua." Erik selitti serkulleen - hän ymmärsi täysin.

Karen suuntasi Erikin sisaren huoneeseen. Hän oli saanut luvan itse kertoa Erinille, vaikka Erik olikin tämän sisar.Joka tapauksessa naiset olivathan he lähentyneet kovasti ja siksi Karen oli itse halunnut kertoa ja saanut Erikin suostumaan.

Juuri luennolle lähtevä Erin oli aivan innoissaan - hänestähän tulee täti. Karen kertoi Erinille myös molempien lähtevät ja jättävän yliopiston kesken ja nainen ymmärsi täysin. "Tää on upeaa, onneksi olkoon! Saanko mä kokeilla?" Erin onnitteli.

"Siitä vaan, kokeile" Karen hymyili. "Mä en tiennyt että te olette parisuhteessa" Erin hymyili ja katsahti Kareniin. "Ei me sovittu mitään, eikä oikein vieläkään olla puhuttu tarkemmin. Mutta me ollaan molemmat aika rakastuneita. Ainakin luulen niin" Karen hymyili.

"Veliseni kuule! Miks et kertonut!!" Erin sanoi kiusoittelevaan sävyyn veljelleen. "Mitä mitä, kertoiko Karen jo!" Erik kääntyi ja katsahti sisartaan.

"No kerto! Onneks olkoon veli!" Erin hymyili.

"Kiitos" Erik kiitti ja halasi sisartaan joka vastasi lämpimään halaukseen. "Mitä mieltä oot, susta tulee täti?" Erik kysyi ja päästi sisarestaan irti.

"Ai että saat mun yhden parhaista ystävistä raskaaks ja muutatte yhteen? Ihanaa!" Erin huomautti ja uhkasi tulla usein kyläilemään.

"Mutta me tästä lähdemme kohta kohti Nightfall Canyonia. Soitan vaan yliopistolle ja sanon et me jätetään kesken" Erik sanoi ja Erin sanoi Karenin jo kertoneen tästä akeista.

Koko porukka vietti sen puolisen tuntia eteisessä hyvästelemässä Erikiä ja Karenia ja heidän lähtiessä vilkuttelivat vielä hyvästit.

Gabriela sai puhelun jälleen mysteerimieheltä, joka oli soittanut väärään numeroon parisen päivää sitten (Tapahtui Osassa 5.). He olivat soitelleen parisen kertaa sen jälkeen ja nyt mies halusi tavata Gabyn. Nainen antoi osoitteensa ja ttämä Aslak niminen sim sanoi tulevansa saman tien.

Gaby odotteli portailla istuen miestä, jota ei ollut koskaan nähnytkään. Pian mustahiuksinen mies pysähtyi Gabyn eteen ja nainen nousi ylös ja käveli portaat alas. "Sä oot varmaan Gabriela?" mies kysyi.

"Kyllä mä oon, Aslak?" Gaby sanoi kysyvästi ja mies nyökkäsi. Gaby ei voinut kuvitella miehellä olevan irokeesiä, hän antoi itsestään erilaisen kuvan puhelimessa eikä olisi koskaan uskonut tällä olevan tuollaista hiustyyliä. Gaby kuitenkin tiesi, että hän saa miehen muuttamaan tyylinsä.

"Oot kyllä kauniimpi kun luulin" Aslak kehui ja Gabriela hihitti mukana.

Pari lähentyi tiuhaa tahtia. Aslak oli soitellut Gabylle parikin kerta sen jälkeen kun oli soittanut vahingossa väärään numeroon. Kaksikolla kun riitti juttua ja se luisti niin hyvään tahtiin.

Gabriela ei voinut vastustaa Aslakin erikoisia silmiä ja toiste päin, Gabyn hyvin erikoiset punaiset silmät olivat miehen mieleen.

"Mä en kyllä yleensä tykkä blondeista" Aslak huomauti ja suuteli sen jälkeen Gabrielaa ja se tuntui naisen mielestä hyvin romantiselta. Ensimmäistä kertaa hän tunsi jotain tämän kaltaista ja hän piti siitä!

Ethan odotteli hyvin tylistyneenä Karolan tuloa, nainen kuitenkin saapui hyvään aikaan ovelle ja ovikellon soitto raikui pitkin asuntolaa. Ethan nousi ylös ja men avaamaan naisystävälleen oven.

"Miten opsikelut sujuvat?" Karola kysyi. "Upeasti, loppukoe on pian ja tässä vähän jo jännittää, mutta hyvin se menee, mä oon varma!" Ethan kertoi ja painoi sitten huulensa naisen omia vasten.

Ethan oli yrittänyt puhua parisuhteesta monet kerrat. "Eikö meillä ole hyvä näin" tämä vastaa aina Ethanille. Mies ei ymmärrä mistä kiikastaa.

Aamiaispöydässä Ethan kyseli viisaammalta puolelta Karolan käytöksestä - hän itse kun ei tiennyt mitän naisista, hänellä oli vain nuorempia veljiä. "Mistä tää kiikastaa? Eikö hän haluu parisuhteeseen. Hänhän on aina ollut mun perään ihan ylä-aste ajoilta asti? Ethan hätäili. "Hidasta vähän!" Giichi pyysi.

"Jos Karolalla on ollut aikasempien parisuhteiden kanssa jotain mistä hänelle on jäänyt traumat" mies jatkoi ja Ethan kuunteli. Giichi oli syönyt jo räiskäleensä, mutta oli ystävänsä apuna. "Tai hän ei oo sitoutuvaa tyyppiä" Giichi huomautti. "No tuhlaanko mä aikani, haluun mäkin joskus kihloihin ja ihan naimisiin!" Ethan sanoi rauhallisesti.

"Mä veikkaan, että Karola hauu edetä vaan rauhallisesti ja et sä saat opinnot eka loppuun" Giichi sanoi. Ethan sanoi ymmärtävänsä, jos asia oli niin. Mutta miksi nainen ei vain puhuisi suoraan.

Pihamaalla taas oli naisjuorut käynnissä. Itse asiassa ei juorut, vaan Gabriela kertoi Aslakista Erinille.

"Hän siis soitti eilen iltasella ja kysyi osotetta. Aslak tuli sitten tänne" Gaby kertoi eilisiä tapahtumia. "Mitä? Ja mä vaan puuhasin jonkun tyhmän esseen parissa koko illan! Minkä näkönen mies tää oli" Erin uteli.

"No irokeesi oli NOT, mutta tän kasvot, voi että! Mulla oli ihan omituinen tunne koko illan ja se oli niin romantista. Aslakiin ei ole kuulema ikinä oikein iskenyt blondit, mutta mä kyllä iskin" Gabriela innostui.

"Näyttää siltä et meidän Gaby kohta rakastuu" Erin hymyili kauniisti, vihdoin Gaby teki oikein. Gabriela näki Ethanin kävelevän heitä kohti ja päätti kuitenkin pitää mustatukkaisen ihastuksensa vielä hetken omana tietonaan.

"Hän tulee tänäänkin!" Gaby virnisti ja vaihtoi aihetta: "Niin ja sit aattelin vähän uutta hiustyyliäkin koittaa tän jälkeen!". Erin kummasteli hetken, mutta kuuli sitten askeleita takaansa ja tajusi Gabyn varmaan vielä pitävän matalaa profiilia.

Puut olivat jo ihan kaljuja lehdistään, joten koko porukka päätti garavoida loput lehdet ja kerätä kaikki talteen. Seuraavan aamun  roska-auto saisi viedä lehdet kaatopaikalle. "Pian on lumet maassa!" Gaby hihitti Erinille. "Täällä on pakkasta jo varmasti" Erin hieroi käsiään. Hengitys huurusi jo ilmassa.

Iltasella Erin valvoi vielä muutamat tunnit yksin katsellen televisiota. Hän oli tehnyt nyt kaikkensa seuraavaa loppukoetta varten ja tiesi osaavansa koko aiheen. Vaikka olikin myöhä, hän soi itselleen nyt pienen ajan katsella telkkaria, hän ei pahemmin ollut ehtinyt huvitella.

Pihalla oli aamulla pari iloista footbagin pelaajaa. Ulkona oli hyvin vilpoisa ja porukka päätti pelailla hieman, että eivät jäätyisi pystyyn. Kukaan ei jaksanut kyhjöttää sisällä, kohta saisi kuitenkin istua muutamia tunteja luentosalissa ja talvinen sekä raitis ilma - kuka ei siitä välittäisi?

"Meitä on hirmu vähän. Aatelkaa että kolme ihmistä kun lähti pois, niin tuntuu niin vähältä tää meidän porukka" Giichi höpisi. Porukasta puuttui Ethan, mutta tämä oli vielä opiskelemassa koetta varten sisätiloissa.

Hetken pelailtuaan alkoi porukka valua sisälle. Pian oli potkimassa vain Erin ja Gaby, kunnes Erinkin päätti kylmissää lähteä sisälle. Samassa Gaby huomasi tutun hahmon kadulla. "Aslak!" hän huudahti.

Erin käveli päin ovia, mutta päätti kurkata vielä Gabyn mieheen päin terassilta. Hän ei vain kunnolla nähnyt tämän kasvoja.

Lunta alkoi sataa parivaljakon kuherrellessa. "Täällä on kylmä" Gabriela huomautti, mutta jatkoi "Mennäänkö katolle, porealtaassa on tosi lämpöistä vettä ja talvella siellä on ihana olla!" nainen ehdotti. Aslak suostui ehdottomasti tähän.

Tosissaan lunta alkoi kertyä jo paljon sekä hyvää vauhtia myös altaan reunat olivat valkoiset, ensilumi.

Ehkä tämä pari muistaa ensilumesta heidän ensimmäiset yhteiset hetkensä. Ehkä romanttisin ajankohta ikinä - ensilumen aikaan.

Myös Erinillä ja Harrylla oli aikaa toisilleen vihdoin, kun viimeisetkin opiskelut oltiin käyty - ei niin romanttisessa paikassa kylläkin.

Kolmannen kokonaisen vuoden arvosanat:

Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5

Ja enää olisi yksi kokonainen 4. vuosi käytävä!

________________________________________________________________________________________

Ja tosissaan Kareninkin raskaus ei oltu suunniteltu. Tästä lähin laitan naissimeilleni raskaudenehkäisyn päälle, kun ovat yliopistossa. Haluan joidenkin pääsevän kuitenkin yliopiston läpi. Mutten siltikään halunnut lopettaa raskautta, siksi onkin ihanaa pelailla periaatteessa ilman juonta (kaduttaa kun kehittelin tähän sellaisen joka osasta) koska tykkään pelailla juuri näin - miten peli vie!

Jättäkää kommentteja, myös piilolukijat!

~ Sayu ~

Jokainen oli jo täydessä vauhdissa opiskelemassa uutta tulevaa koetta varten, vaikka olivat palanneet juuri edellisestä loppukokeistaan - kaikki olivat suorittaneet ne siis parhain arvosanoin.

Kaikilla ei vain pyörinyt päällimäisenä opiskelu. Harry huomasi Erinin suunnistavan suoraa päätä kirjahyllylle huomaamatta lainkaan miestä takanaan. Harry hiipaili Erinin taakse ja kaappasi naisen sylliinsä ennenkuin hän edes ehti kurkottaa kirjaa ylimmältä hyllyltä.

"Hei Erin, tehtäisiinkö jotain kivaa?" Harry sanoi, neitokainen hieman säikähti mutta yllättyi samanaikaisesti. "Harry, pelästytit mut!" Erin hihitti miehen käsivarsilla.

Mitään sanomatta Harry kahmaisi Erinin romanttiseen suudelmaan. Vastarakastunut pari eli omissa mailmoissaan, Erik nimittäin asteli juuri alas ylimmästä kerroksesta ja katsahti nuoreen pariin.

"Tämä on niin uutta mulle..." Erik sanoi hiljaa itsekseen kunnes huomsi Harryn käyvän suukottelemaan hänen sisartaan kaulasta - päätti mies lähteä hyvin nopeasti alimpaan kerrokseen. Hän ei halunnut nähdä enempää. On hän silti iloinen sisarensa puolesta, kaikki oli näköjään sujunut hyvin heidän viime keskustelustaan.

"Harry, mun täytyy lukea" Erin sanoi vihdoin ja viimein. Muhinointia oli jatkunut jo ainakin viisi minuuttia ja Erinin oli pakko tehdä tälle nyt loppu, jotta kerkeisi lukea ennen luentoaan.

"Kultaa, älä nyt" Harry yritti. "Jos nyt jään halaukseesi, niin sitä jatkuu luennolle asti ja mun täytyy kerrata vielä" Erin huokaisi. Hän oli aivan Harryn lumoissa ja toiste päin.

Harry jäi vielä katsomaan Erinin etsiessä kirjaa. Hän oli kuin rakastunut teini. Aivan tämän naisen lumoissa.

Samaan aikaan Karen, Giichi ja Gaby palasivat luennolta. "Giichi, voitaisiinko jutella? Mulla olisi asiaa" Gabriela pysäytti veljensä. "Totta kai" Giichi suostui ehdottomasti, hänen siskonsa kuulosti jotenkin vaisulta.

Gaby alkoi siistiä veljensä neuletta mutisten jotakin, mutta Giichi ei saanut siitä oikein selvää.

"Gabriela! Yritä" Giichi sanoi jämäkästi. "Tuota mä oon miettinyt.. Ethania. Ja itseeni, sekä mun käyttäytymistä.." Gabriela sanoi, mutta hänen puheensa katkeili ja hänen äänensä värisi - kuulostaen siltä että hän katui.

"Yritätkö sanoa, että haluut pyytää anteeksi Ethiltä?" Giichi innostui. "No... Jotakin sellaista mun varmaan kannattaisi tehdä?" Gabriela sanoi.

"Mutta mua pelottaa etten saa anteeks. Mietiskelin tässä, etten mä oo ollut sille eityisen kohtelias ja mun teot on ollut hirveitä. Mä kyllä ymmärrän jos se ei anna anteeksi" Gaby purki oloaan.

"Mä veikkaan, ettei hän ole muutenkaan pahemmin enää vihainen ja jos pyydät vielä anteeksi, niin se on piste ii:n päälle. Lisäksi hän varmasti on iloinen kun pyydät vieläpä anteeksi itse" Giichi kannusti.

"Kiitos Giichi" Gaby hymyili. Hän ei tiedä mitä tekisi ilman veljeään, vaikka hän onkin pikkuveli, niin on aina vaikuttanut hänen isoveljeltään.

"Hyvin se menee, älä oo huolissasi sisko" Giichi vielä huomasi sisarensa silmistä huolestuneisuuden ja halasi siskoaan. Gaby hymähti ja nyökkäsi.

Illalla Erin lueskeli mekaaniikkaa vielä hyvässä tahdissa, kun kyllästyneen näköinen Karen tuli lepäilemään sohvalle. "Eikö opiskeli maistu?" Erin kysyi. Karen huokaisi "Usko tai älä, oon opetellut jo kaiken tarvittavan" hän hymähti.

Karenin opiskelupalkki tosissaan oli jo toisena päivänä ylhäällä asti. Hän omaa hyvät opiskelutaidot?

Samaan aikaan Ethan ja Harry olivat keskustelemassa porealtaassa. "Siis mulla ja Erinillä menee todella hyvin. Eikö hän ole kertonut? Tehän olette hyviä ystäviä?" Harry kertoi, Ethan oli kysynyt ystäviensä suhteesta. "Toki on kertonut" Ethan hymyili.

Ethan päätti kertoa Harrylle mietteistään: "Ajattelin pyytää yhtä tuttavaa ulos kahville. Hän on ollut kiinnostunut musta jo yläaste ajoilta, mut olin silloin Gabyn kanssa. Tai olin ja olin..." Harry hymyili ystävälleen. "Mahtavaa, pyydä ihmeessä jos oot kiinnostunut kyseisestää naisesta" Harry kommentoi.

Gaby asteli yläkertaan ja näki Erikin pelaamassa. "Olisiko hetki aikaa Erik?" Gabriela kysyi varoen. Hän ei ollut Erikin suosikki koskaan ollutkaan. Vähän väliä heille tuli kinaa. (Ihan totta, serkukset hyökkäävät toistensa kimppuun..)

"No kerro" Erik sanoi hieman välinpitämättömällä äänellä, mutta oli ihmeissään. Gaby ei koskaan tullut puhumaan hänelle saatika sitten kysymään mitään.

"Mietin, että... Tiijätkö missä Ethan on?" Gaby kysyi. Hän oli etsinyt joka asuntolan kerroksen ja käynyt jopa kokeilemassa olisiko hän huoneessaan - tuloksetta.

"Mitä sä aiot??" Erik kysyi jämäkästi, luullen totta kai että Gabyllä on taas kieroja ajatuksia. "No.. vaikka tää ei nyt periaatteessa kuulukaan sulle.. Niin ajattelin ihan sovinnon merkeissä mennä juttusille.." Gabriela vastasi äänensävyssä ehkäpä hieman ärytystä. Erik kertoi Ethin olevan porealtaassa Harryn kanssa.

Gabriela asteli vielä yhden kerroksen ylös. Syysilta oli kylmä ja korkealla katolla tuuli puhalsi hyvin kylmästi. Hän huomasi kuinka höyry leijui porealtaan kuuman ja houkuttavan veden vuoksi.

"Moikka pojat!" Gaby tervehti muina naisina. Harry ja Ethan tuijottivat Gabya, joka hädin tuskin koskaan tervehti heitä tai tullut juttelemaan pakolla. "Mulla olisi Ethanille asiaa Harry, voitko jättä meidät kahden?" Gaby sai sanotuksi ja Harryn suu loksahti auki.

Harry katsahti kaveriaan ja Ethan nyökkäsi, siinä vaiheessa Harry suostui nousemaan viileään ilmaan.

"Mitä sä meinaat?" Harry uteli Gabyltä. Tämäkin luuli naisen ajattelevan kieroja taas. Harry jatkoi, Gaby ei kerennyt sanoa sanaakaan. "Meinaan sitä että älä pliis jatka taas".

Gabyn mielessä liikkui parikin pahaa ja valittua sanaa, mutta otti tällä kertaa itseään niskasta kiinni eikä sanonut niitä. "Eiks sulla oo kylmä? Nyt on syksy mies hyvä ja sä oot shortseilla!" Gaby sanoi jämäkästi. Harry meni aivan sanattomaksi - hän oli varma että Gaby tiuskisi takaisin. Harry panoi sanaakaan sanomatta sisätiloihin.

"Ethan mä en millään viitsisi tulla vaatteisillani sinne, voitko nousta hetkeks?" Gaby sanoi hetken ahdistavan hiljaisuuden jälkeen.

"Täällä on syksy ja on hirmuisen kylmä.. En oikein shortseilla viittisi olla" Ethan sanoi vitsailevalla äänellä, mutta silti aivan pokkana - viitaten ehkä juuri siihen mitä Gaby sanoi Harrylle.

"Taidat vittuilla mulle takasin? Mä käyttäydyin hyvin Harrylle, vaikka mulla oli pari valittua sanaa sille äskeisestä.." Gaby huomautti. "Älä Gaby, mä vitsailin...!" Ethan naurahti jatkaen "...sulla oli asiaa?".

"Mä oon vähän aatellu, että mun pitäisi pyytää anteeks.." Gaby yritti sanoa sen oikealla lailla.

"Mä oon ehkä tainnut antaa sulle jo anteeks" Ethan hymyili ja jatkoi. "Kat ittees, miten sulle voisi olla vihainen - ainakaan kauaa". Gabyllä nousi hymy huulille.

Vetäisten syvään henkeä hän vastasi; "Kiitos".

"Mutta silti mä olen sulle anteeksipyynnön velkaa" Gaby vielä huomautti ja Ethan nyökkäsi. "Kiitos tästä Gaby, oikeesti. Tämä kyllä merkitsi mulle paljon" Ethan hymyili ja Gaby huomasi hänenkin mielensä virkistyneen tästä.

"Saako sua halata edes?" Ethan vielä kysyi ja Gaby vastasi myöntävästi.

Ethan kuitenkin nautti kovasti päästessään halaamaan Gabya, hän oli kaivannut sitä. Hän kuitenkin tunteistaan huolimatta päätti tyytyä olemaan naiselle hyvä ystävä - hän aikoi pitää kiinni tästä ystävyydestä.

Vielä hän kehaisi Gabya ja pyysi tätä sanomaan Harrylle, että tulisi takaisin katolle.

"Mitä Gaby sano sulle? Eikai se yrittänyt mitään?" Harry kysyi. "No äh Harry elä viiti, ei tietenkään. Me ollaan mennyttä ja mäkin oon sen jo käsittänyt!" Ethan sanoi ja Harry naurahti.

Miehet palasivat aikaisempaan keskusteluunsa - Ethanin mietteistä lähteä treffeille yläastetuttavansa kanssa. Lisäksi Harry kertoi hänen ja Erinin suhteesta.

Erin oli päättänyt tehdä koko poppoolle iltapalaksi hedelmäsalaattia. He olivat valvoneet nyt hyvin myöhään, eikä keittiöemäntä ollut enää töissä ja kaikki olivat nälissään.

"Erin mä pyysin Ethanilta anteeks.." Gabriela ei voinut olla kertomatta - kuitenkin hyvin hiljaa, sillä ei hallunnut muiden kuulevan. Häntä ei ehkä olisi uskottu. "Mitä?" Erin innostui.

"Hän antoi mulle anteeks ja oli kuulema antanut jo ajat sitten, mutta se kuulema merkitsi sille hirveesti" Gaby sanoi innostuneesti. "Mä oon ylpeä susta Gaby" Erin hymyili, hän huomasi kuinka Gaby vähä niin kuin "aikuistui" tästä kaikesta. "Mitäs sinä ja Harry?" Gaby uteli.

"No tuota.. Todella hyvin itse asiassa. Olemme aika rakastuneita" Erin hymyili. "Nuori rakkaus" Gaby vinkkasi silmää.

"Entä oletko sinä nyt jonkun kanssa?" Erin kysyi. Gaby hymyili; "En nyt. Haluan etsiä Sen Oikean. Ehkä haluaisin tietää mitä rakkaus on" Gaby mietti hymyillen. Ehkä Gabyyn vaikutti se, että asuntolan sisällä alkoi olla niin monia pariskuntia.

"Olen todella iloinen et pyysit Eth'iltä anteeksi. Hän ei ehä ole enää niin alla päin mitä ennen" Erin vielä huomautti, mies oli Erinin todella hyvä ystävä.

"Mun mieli keveni todella sen jälkeen" Gaby myönsi.

Aamulla aikaisin Karen ja Erik päättivät vihdoin rueta haravoimaan. Pian olisi lumet maassa ja keväällä se ei olisi kaunista, kun piha olisi täynnä märkiä ruskeita lehtiä.

Puhelin pirisi kovaa tahtia ja opiskeleva Gaby ei saanut rauhaa. Pian olisi loppukoe ja hän oli vielä aivan pihalla kaikesta. Hän äkäisesti vastasi puhelimeen ja mukavan kuuloinen mies sanoi soittavansa väärään numeroon. Hän jäi silti suustaan kiinni ventovieraan kanssa ja rupatteli tovin.

Iltapäivällä luennon jälkeen Ethan päätti tarttua toimeen ja kaivoi osoitekirjastaan tuttavansa Karola Karstan numeron. "Moi! Ethan täällä, pitkästä aikaa. Mietin olisiko sulla aikaa lähteä käymään kahvilla" mies kysyi.

"Hyvä juttu, tavataan pölise ja pänttää kahvilassa" Ethan sanoi ja sulki luurin. "Kenen kanssa puhuit Eth?" Gaby virnisti ilkikurisesti, kun kuuli miehen viimeisen lauseen. "Mulla on treffit!" Ethan virnisti takaisin ja Gaby näytti peukkua ja vinkkasi silmää sanoen; "Tsemppiä!".

Mies hyppäsi taksiin ja lähti toisella puolella kampusta sijaitsevaan kahvilaan.

Kahvilassa Ethan tietty tarjosi naiselle mieleisensä kahvin ja tekijänä oli Karolan serkku joten alennuksetkin napsahtivat opiskelijalle.

He juttelivat opiskelu ja töistä. Karola kun ei ollut yliopistolla vaan paiski töitä.

Välit kuitenkin lämpenivät ja Karola tunnusti olevansa aina ollut kiinnostunut Ethanista enemmän, muttei uskaltanut tehdä asialle mitään kun  hän tapaili sitä blondia kaunokaista.

Ilta ehti hämärtyä ja Karolan täytyi kiirehtiä viimeiseen junaan, joka veisi tämän takaisin Port Shadowsiin missä hän asui. (Tämä Port Shadows oli myös Ethanin kotinaapurusto).

Ethan tilasi taksin itselleen ja Karolalle ja saatto tämän juna-asemalle.

Aamulla aamaiaispöydässä Gaby istahti samaan pöytään Ethanin kanssa. "Miten eiliset treffit sujui? Et ollut illallisella!" Gaby uteli heti. "Hyvin itse asiassa! Sovimme että hän tulee tänä iltana katsastamaan asuntolan ja huoneeni" Ethan sanoi innostuneesti. Gaby onnitteli Ethania, upeaa että hän oli päässyt takaisin raiteilleen.

"Jääkö Karola siis yöksi? Oliko hänen nimensä Karola?" Gaby kysyi. "No viimeinen juna lähtee kello 20.15 ja hän on täällä 19.00 joten hänen on kai pakko" Ethan mietiskeli - he eivät olleet keskustelleet aiheesta. "Hän jää Eth! Ei hän tänne tulisi vaan tunniksi pyörimään!" Gaby vinkkasi silmää.

"Erik oot koko päivän notkunut mun perässä onko sulla asiaa?" Karen kysyi naurahtaen, Erik oli seurannut häntä kuin hai laivaa joka paikkaan. "No ei mulla oikeestaan" Erik sanoi, Karen tiesi miehen valehtelevan.

Karenin noustessa pöydästä Ethan tuli samoiten perässä. "Haluisitko tulla mun kanssa ylös porealtaaseen?" Erik kuiskasi hiljaa ettei Harry tai keittiöemäntä kuullut.

"Mä niin arvasin että sulla on asiaa!" Karen hihitti. "No mennäänkö?" Erik kysyi tarttuen kiinni Karenista ja tämä kuitenkin työnsi varoen miestä pois. "Älä nyt kun täällä on muita" Karen kuiskasi. Heillä kun ei ollut mitään oikeaa parisuhdetta.

Ja kyllähän he ylös menivätkin. Erikillä ja Karenilla ei ollut mitään parisuhdetta, joten kukaan ei tiennyt mitään heistä.

Alhaalla samaan aikaan oli haravointitakoot, Giichi kuitenkin kuuli jotain meteliä ylhäältä ja yritti kurkkia ylös tuloksetta.

Illalla Ethan odotteli Karolaa ulkosalla ja Erik palaili kotiin luennoltaan. "Mitä sä täällä seisoskelet?" Erik kysyi huomatessaan palelevan Ethanin kuistilla. "Tässä odottelen Karolaa" Ethan vastasi. "Mee sisälle, täällä on järkyttävän koleaa" Erik naurahti.

Karola tuli taksilla parin minuutin päästä ja Ethan tervehti naista hyvin innokkaasti.

Ethan ehdotti parisuhdetta ja totta kai Karola suostui heti ehdotukseen. Hän sai nyt unelmiensa miehen itselleen vihdoin.

Ja myös Ethan löysi siis itselleen sen jonka kanssa perustaa perheen.

Karen oli ensimmäisenä aamukahvittelemassa, sillä loppukoe oli jälleen aamuyöllä klo 03.00 aikaan.

Kolmannen puolikkaan vuoden arvosanat:

Erik - 5
Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5
Karen - 5

______________________________________________________________________________________________

Seuraava: Osa 6. Elämässä Eteenpäin

Seuraavassa osassa tapahtuu jälleen jotain odottamatonta, mikä muuttaa kokonaan kulkua. Tässä sitten oli näitä hunolaatuisempia kuvia, huomaatteko eroa? Minä hivenen huomaan (kyseessä siis reunojen silotus).

Piristätkö päivääni kommentoimalla?;)

~ Sayu ~

Kuvaa osasta 5. Päätöksiä

Suosittelen myös vilkaisemaan tänne. Päivittelin sinne menneitä sivupohjiani, jos olet uusia lukijoita niin näet miltä ChibiSims on aikaisemminkin näyttänyt. Tästä pääsee myös osaan 4. Mitä sinä tunnet? - jos et sitä ole ehtinyt lukaista.

Olisiko teillä mielenkiintoa seurata Sims 2:sta ilman ladattuja? Voisin nimittäin pelailla hieman simsiä ilman ladattujakin pöytäkoneellamme ja tänne laittelisin sitten kuvia niistäkin pelihetkistä. Mikä sen ihanimpaa, kun katsella välillä Simsiä sillä silmällä, miltä se näytti kun kaiken vasta aloitti.

Toivomuksia tämän sivuston sisällöstä? Kerro kommentoimalla! (Sayu yrittää ne toteuttaa)

~ Sayu ~

Giichi oli juuri saapunut kotikäynniltään Nightfall Canyonista. Hän oli käynyt perheensä luona ja etsi nopeasti raskaana olevan naisystävänsä käsiinsä. "Kukkuluuruu!" Giichi leperteli jo nyt hyvin pienelle vatsalle.

"Giichi, se on varmaan vasta pähkinän kokoinen. Ei se kauheasti mitään vielä kuule!" Kyoko nauroi hupsulle Giichille. "Se kuulee joka ikisen pikku äänen Kyoko!" Giichi lässytti. "Mietittiin vanhempieni kanssa et keskeyttäisit opintosi ja menisit edeltä kotiimme" mies jatkoi rennosti jutellen.

Kyoko nousi enemmän pysty-asentoon jottei olisi enää niin takakenossa. "Anteeks kuinka?!" Kyoko nyrpisti nenäänsä. "Hei, tätä raskautta ei keskeytetä!" Giichi sanoi lempeästi jatkaen: "Tiijän et meidän perheelle on yliopisto tärkeää, mut isäni sanoi että se olisi nyt oikea vaihtoehto". Samassa Giichi polvistui.

"Ja toivoisin, et sä vastaisit tähän myöntävästi. Tunnen suurta rakkautta sua kohtaan ja toivoisin et mentäisiin nyt kihloihin ja naimisiin samantien. Mitä sinä tunnet?"Giichi kysyi ja hymysuin Kyoko nosti suuren timanttisormuksen rasiasta.

Näin hän ei ikinä odottanut menevänsä Giichin kanssa kihloihin saatika sitten naimisiin. Ihaillen suurempaa timanttia mitä ikinä olikaan kuvitellut, hän vastasi kyllä.

"Kyllä, oi kyllä!" Kyoko innostui ja hypähti miehensä kaulaan. "Kävin itseasiassa hakemassa tänään sukumme sormukset meiltä" Giichi paljasti jatkaen: "En todellakaan kuvitellut tän menevän näin, mutta vauvan muuttaa elämää"

Sanaakaan sanomattaan Kyoko ojensi vielä kätensä jolloin hänen sormessaan kimalteli kaksi kultasormusta. Samassa Kyoko pujotti myös rinkulan Giichin nimettömään.

"Minun tulee kamala ikävä sua!" Kyoko sanoi halaten tiukasti Giichiä. "Minunkin sua, usko pois!" Giichi puristi naista itseään vasten. "Olisiko parasta mennä nyt kertomaan muille, mä voin käydä pakkaamassa sun tavaroita" Giichi ehdotti ja Kyoko lähti tallustaen alakertaan.

Kyoko huomasi tätinsä ja Giichin siskon opiskelevan lukuhuoneessa ja ajattelikin löytäneensä heti etsityt. "Karen, mulla olis asiaa" Kyoko sanoi.

Karen laittoi heti opsikelukirjansa kiinni. "Kerro toki heti" hän sanoi ja nousi seisomaan. Jokainen huoneessa oleva kyllä kuulisi kerralla.

"Mä keskeytän mun opinnot, Giichi varmaan kertoo teille kaikille syyn" Kyoko sanoi, eihän kukaan ollut vielä voinut huomata hänen pientä kasvanutta vatsaansa tarkkaan. "Pitäiskö mun huolestua?" Karen hymyili ja halasi tyttöä, hän tiesi ettei ollut ehkä mitään huolenaihetta. Hän luotti Giichiin.

Shakkia pelaavat Ethan ja Harrykin kuulivat keskustelun ja läheiseksi tullut Ethan halasi myös Kyokoa. "Mehän nähdään sit kun jokainen valmistutaan?" hän huolestui. "Toki Eth" Kyoko hymyili.

Myös Gaby oli Kyokolle läheinen ja tämä myös halusi veljensä naiselta halauksen. Kukaan ei Kyokon onneksi katsahtanut sormuksia, hän halusi mieluiten Giichin kertovan raskaudesta ja aviosta.

Hyvästellessään ne läheisimmät, Kyoko käpösteli puhelimen luokse. Vielä nostessaan luuria hän ajatteli, että olisi mielellään tutustunut muihinkin paremmin ja jatkanut kunnon opiskelua. Eihän hänestä olisi vielä äidiksi!

"Kyoko Usui... Siis Caios täällä hei, haluaisin taksin Koppalan asuntolaan.. Juu, yksi henkilö" Kyoko puheli. Miten hän tottuisi uuteen sukunimeensä.

Myös muut olivat kuulleet Kyokon lähdöstä, paitsi Erik joka oli luennolla. Kaikki kuitenkin tulivat hyvästelemään naisen. Kyoko kävi vaihtamassa mkavammat matkustus vaatteet ylleen. Eihän matkustus sujuisi lyhyessä mekossa ja koroissa, vieläpä raskaana olijalle!

(Anteeksi ajatuskuplat, minua ne ärsyttävät hyvin hyvin paljon...)

"Pärjäätköhän sä veikkoseni ilman naistas?" Harry tuli ja antoi hyvin 'miehekkään' halauksen hyvälle ystävälleen. "Voi kuule, opiskelu tuntuu ehkä helpommalta, mut ikävä tulee tottakai!" Giichi huomautti. Opiskelu tosissaan oli nyt pääsijalla.

Kyoko tepasteli vaitonaisena taxia kohti, se kiidättäisi hänet kohta Nightfall Canyoniin Caioksien kartanoon. Suureen ja tuntemattomaan taloon. Kun ystävät jäivät viettämään vielä yliopstoelämää ja hänestä tulee äiti.

Sisätiloissa Giichi huomasi sisarensa lähtevät yksin yläkertaan muiden jäädessä alas koneen äärelle. "Gaby odota!" Giichi pysäytti. Gaby huitaisi ilmaa sanoen "Ei nyt.." jatkaen kävelyään. "Mulla on asiaa liittyen muhun, ja haluan että sä kuulet sen ensin" Giichi lupasi.

Gabriela ei ollut uskoa korviaan. "Mitäs nyt on tapahtunu?" hän kysyi veljeltään, hyvin mielenkiintoisin ilmein ja äänensävyin.

Giichi selitti raskauden ja suoraan avioon menon. Koko rytinän oikeastaan. Gaby ymmärsi, että häät olisivat olleet suuri tekijä heidän suvussaan ja pettyikin hieman. Mutta tajusi kuitenkin, että lapsen olisi hyvä syntyä kun vanhemmat ovat naimisissa. Muutenhan se olisi häpeä!

"Onneksi olkoon!" Gaby sanoi innoissaan mutta hiljaisin äänin, hän tajusi kyllä että Giichi ei  halunnut sanoa asuintovereilleen kaikkea. Ainakaan vielä.

"Muista, ei ees Nakagawan serkuille mitään, ei hiiskahustakaan!" Giichi sanoi luottavaisesti. "Kyllä mä ymmärin, se on sun oma asia kertoo!" Gaby vakuutti.

Nuori neito antoi vielä lämpimän halin veljelleen, hän oli hyvin onnellinen tämän puolesta. Pian Ethanin ääni kantautui molempien korviin. "Mitä siellä kuiskitaan, kertokaahan meillekin!" hän kailotti samalla kun Harry ja Karen tarkkailivat koneen näyttöä tarkkaan.

"Kai tajuat, että se ei varmaan ole meidän asia Eth" Karen vinkkasi - ei yhtään törkeästi vaan jämäkkänä. "Yääh! Voi olla!" Ethan huokaisi. "Entäs tuolla Karen?" Harry osoitti sormella kuvaruutua.

"Mitä te etitte?" Giichi kysyi. "Mietitään jos käytäis jossain pelaamassa amerikkalaista jalista joku sunnuntai" Karen sanoi, porukka katseli kampuksen lähiöpuistoja kunnes jokainen valui yläkertaan. Ensimmäiseksi kyllästyi Ethan!

Harry törmäili Eriniin kesken iltapäivän ja päätti mennä tytön juttusille. "Hei Erin, mulla on huomenna ne hautajaiset. Haluatko olla mun makutuomarina kun pitäis pukukin laittaa päälle?" Harry kysyi tarttuen ystäväänsä kädestä.

Vaitonaisena ja hieman sönköttäen Ern pystyi vastaamaan juuri ja juuri kyllä. "Hienoo, mä etin sut sit käsiini" Harry varoitti ja ehti lähteä ennen kuin Erin edes tajusi mitään.

Erin vähän aikaa tuijotti miehen erään ja hätkähti sitten ajatukseen, miten hän reagoi Harryn kosketukseen. "Ääliö" Erin tokaisi itseään tarkoittaen ja hoiperteli yläkertaan.

Itsensä hän löysi Erikin, kaksoisveljensä ovelta. Hän koputti oveen eikä ees tajunnut miksi hän mietti Harrya ja miten Erik liittyisi tai osaisi edes auttaa häntä siinä. "Päätän nyt turvautua veljeeni!" hän vain ajatteli.

Erin avasi oven heti kun kuuli ihanaisen veljensä äänen "Sisään".

"Moikka veli, mitäs raapustelet?" Erin kysyi tajuten samassa, ettei hän ikinä sanoisi noin. "No esseetä, eikö se oo selvää" Erik vastasi nostaen toisa kulmakarvaansa, hän aavisteli että jokin oli nyt Erinillä vinossa. Se on tuo kaksosten välinen yhteys?

"Pidänkö paussin?" Erik kysyi, tytön vain nyökätessä hiljaa vieressä. Erik pisti esseen ja kynän syrjään.

"Musta tuntuu, että mulla on tunteita Harrya kohtaan. Se itsekin käyttäytyy sillä lailla, mut hei sehän oli Gabyn perään. Miks se olisi nyt mun.. Tai siis en mä halua olla mikään korvike!" Erinin suusta alkoi pulputa eikä Erik ehtinyt muuta kuin poimia pari sanaa. Harry - tunteita - korvike.

Erik ei saanut sanaakaan ensin suustaan.

Kunnes sitten: "No et sä ainakaan mikään korvike olis. Ja susta huomaa välillä etä sä voisit välittääkin Harrystä  enemmön kun ystävänä" Erik sanoi. "Mut miten sillä yhtäkkiä muka olisi tunteita mua kohtaan?" Erin kysyi.

"Se on huomannut sinut!" Erik osoitti. "Eli?" Erin kysyi hymysuin. Erik aloitti "Kato itsees, sä oot luonteeltasi ja ulkonäöltäsi mahtava. Okei oot mun sisko mutta voin mä niin sanoa. Oot kun meidän äiti, Mira" Erik sanoi.

"Kiitos Erik, mä kyllä välitän Harrystä.. Paljon" Erin myönsi, jopa itselleenkin vähitellen. Vaikka pelkäsikin olevansa korvike. Harryhän oli korviaan myöten ihastunut Gabrielaan.

Illalla kaikki kokoontuivat sohville lukusaliin:

Rupateltuaan sitä sun tätä Giichi päätti kertoa mullekin asuintovereilleen mitä Kyokon kanssa oli tapahtunut.

"Gaby mä taidan kertoa" Giichi huomautti. "Kannattaa" Gaby kannusti.

"Halusin tosissaan sanoa, että Kyoko tosissaan muutti meidän kartanoomme ja hän odottaa meille lasta" Giichi sanoi nyt kaikille - osahan tästä tiesi. "Kaiken lisäksimme olemme nyt naimisissa" hän lisäsi.

Porukka vuoroineen halasi ja onniteli Giichiä samoin kuin tämän sisko teki aikaisemmin. Joka puolelta vain kaikui onnitteluja Giichin korviin. Kaikki olivat hyvin onnellisia hänen puolestaan. Hän vain haluaa nyt nopeasti opiskelut purkkiin, jotta pääsisi palaamaan Kyokon ja tulevan vauvan luokse. Sen jälkeen porukka hihkutteli ja jutusteli Giichin kanssa avioliitoista ja vauvoista - kunnes suurin osa painui pehkuihin.

Gabriela ja Ethan palasi vielä yhdessä alakertaan syömään hieman yöpalaa. Hiljaisin merkein kuitenkin.

Gaby söi lautasensa ensin tyhjäksi. "Mitäs mieltä sä olet Giichstä ja Kyokosta?" Gaby kysäisi ohi mennen. "Aika onnenpekka veljesi. Lpaset on ihana asia maailmassa. Tosin hän joutuu olemaan vielä kauan täällä" Ethan sanoi.

"Totta. Mut musta tulee täti" Gaby innostui. Ethan virnisti. Hän ei ollut ikinä uskonut Gabyn innostuvan mistään mikä liittyy lapsiin.

Seuraavana aamuna heti kello yhdeksän aikaan Erin oli avustamassa Harrya hautajaisia varten. "Puku sopii todella hyvin" Erin sanoi mietiskellen. "Tuntuu, että olis pitänyt ostaa se koko musta" Harry pähkäili vielä oliko liituraitapuku hyvä.

"Höpsis, puku on hyvä ja olet todella komea" Erin

"Kiitos Erin, sinäkin olet todella kaunis. Milloinka et siis olisi, mutta..." Harry aloitti..

Kaikki tapahtui hyvin äkkiä eikä Erin oikein ollut tajuta taahtumaa vasta kun hellä suudelma oli kestänyt puolisen minuuttia.

"Harry, myöhästyt pian jos et nyt lähde" Erin oli hyvin hämillään hellästä suudelmasta. Hän piti siitä, olihan se hänen ensisuudelmansa.

Harry kuitenkin vetäisi naisen hieman rajumpaan suudelmaan äskeisestä eikä Erin voinut olla erkaantumatta tästä nuoresta komeasta miehestä.

"Anteeksi, oot vain niin vastustamaton nainen!" Harry sanoi ja Erin lehaht aivan punaiseksi ja asteli sanaa sanomatta huonene ovea kohti ja Harry seurasi perässä.

Erin saattoi miehen ovelle asti. "Otan vielä osaa suruusi" Erin sai nyt ensimmäisiä sanoja suustaan ja halasi Harrya tiukasti. Harry hymyili, hän tajusi että oli saanut ystävänsä hyvin hämilleen. Vai pitäisikö nyt sanoa että enemmän kuin ystävänsä.

Ja Harry lähti jatkamaan matkaansa Nightfall Canyoniin.

Pari kuukautta vierähti nopeasti ja syksy oli alussa ja opiskelut olivat hyvillä mallilla. Toinen vuosi läheni loppuaan ja pian opiskelut olisivat siis puolivälissä.

Onnellista mutinaa ja naureskelua kuului kattokerroksesta.

Harry ja Erin olivat aloittaneet seurustelun hautajaistensa jälkeisenä päivänä. He olivat saaneet puhuttua asiat halki eikä Erin pelännyt enää olevansa mikään korvike.

"Haluaisitko lähteä kanssani keskuspuistolle?" Myös Erik oli uskaltautunut osoittaa kiintymystään Karenia kohtaan. Naista se ei näyttänyt haittaavan ja hän oli mukana siinä.

Asuntolassa oli niin paljon häslinkiä ja kaikki pyörivät ympärillä päivällä tiuhaa tahtia joten he päättivät lähteä hieman ulkoilemaan keskuspuistolle illalla..

Alkuilta meni jutellessa mukavia.

Mutta hämärässä pari uskalautui jopa hieman tanssahdella tähtien alla. "Upeaa kun tähdet näkyy syksyllä paremmin kun kesällä" Karen ihmetteli.

Myös Erik uskaltautui painaa huulensa Karenin huulille tällä kertaa ja sai ensisuudelmansa tältä brunetelta.

"Erin kuulitko jo et veljesi vei Karen Usuin treffeille puistoon?" Gaby kysyi illallispöydässä. "Aijaa? Mistä tiedät" Erin hämmästyi - hänen veljensä on niin ujo niinkuin hän itsekin. "Mä näin koko tilanteen" Gaby hihitti.

Puistoilijat uskaltautuivat palata asuntolalle vasta iltamyöhällä, että pääsisivät rauhassa kaksistaan porealtaaseen. "Haluatko et mä hieron vähän sun hartioitasi Karen?" Erik kysyi ja Karen vastasi hymyllään.

Karen tiesi miehet, olihan tälläkin taka-ajatuksia. Mutta Karen tunsi samoin, hän oli ollut viimeksi Ethanin kanssa muttei sentään näin pitkällä. Eihän tästäkään välttämättä mitään suhdetta tulisi.

Mitä lienee tästäkin tulisi..? Vai tuleeko mitään.

Loppuvuosi kuluikin vapaa-aikaa ja kivaa viettäen. Kaikki olivat valmistautuneet loppukokeita varten todella hyvin ja hyvinhän ne menivätkin.

Toisen vuoden arvosanat:

Erik - 5
Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5
Karen - 5

_______________________________________________________________________________________

Tosiaan tässä osassa oli edettävä hieman nopeammin, kiitos Kyokon raskauden..;) Anteeksi, että osan tulossa kesti. En kuitenkaan rikkonut lupaustani, se ilmestyi kyllä elokuussa!

Nyt seuraavan osan pelaankin kannettavalla ja kuvat eivät ole niin tarkkoja, sillä en edelleenkään tiedä kuinka saan reunat sileiksi. Se ei meitä haittaa? Ei ne kuvat nyt niin suttuisia oikeastaan edes ole..

Comments..!<3

~ Sayu ~

Elikkä kaikkihan tietää sen tunteen kun saa jotain uutta, mutta sitten kaikki ei toimikkaan niinkuin pitäisi... Eli sain uuden kannettavan ja asensin simsin normaalisti ja laitoin pelini sitten tälle.. No ongelma on se, että en saa asetuksista muutettua reunoja sileiksi, eli tämä "reunojen silotus" kohta asetuksissa näkyy harmaana.

Yritin etsiä netistä apua - tuloksetta.

Kuvat näyttävät tältä:

Reunat on hyvin epätarkkoja ja tiedän itse että tämä häiritsee hyvin paljon! Ainakin itseäni kun kuvat eivät ole reunoista kauniin sileitä edes pelatessakaan!:( Onko vinkkejä/kokemuksia tms. Kone on uusimpia koneita joten miksi se ei toimisi?

Pitäisikö siis:

A) Asentaa kaikki pelit uudestaan (minkä tein siis eilen ja tänään, hyvin turhauttavaa!) ja kokeilla ja toivoa parasta

B) Tehdä mitä!?:D

~Sayu~

Elikkä tähän mennessä osia on tullut 3 ja nämä kuvat ovat olleet sitten "ylimääräisiä" tai huvikseen otettuja. Yhdet kuvat jätin tästä suosiolla pois ja teen niistä sitten erikseen pienen postauksen. Se olisi siis part 2:)

Elikkä Erik maalailemassa. Kyllä hän kerkeää opiskelun ohessa hieman harrastustaankin jatkaa;)

Tämän hetkinen sivupohjani kuva. Räpsin niitä hieman eri kuvakulmista silloin ja niitä oli monia:D

Rakastan tätä lähikuvaa, sillä Karenin ja Giichin ilmeet ovat niin söpöt<3 Heistäkin olisi kieltämättä tullut tosi hyvä pari, mutta pitäkööt Kyoko nyt Giichin..

Kyokon mahan pompahtaessa meinasin myös minä pompahtaa tuoliltani. Oli nimittäin sellainen ylläri, että pisti koko loppu tarinan uusiksi..

Erik jumittuneena rappusten alatasanteelle katselemaan kun Giichi lampsii portaita alas, höpsön näköinen ^^'

Gaby ei ole mikään asuntolan lemppari oikeasti. Porukalla on kylmiä tunteita tätä simiä kohtaan, kun lemppailee nuoria miehiä vähän väliä jonka takia Erik hyökkäsi sitten naisen kimppuun ja Gaby hävisi.:D

Kosinta suunnitelmia. Jos nyt hiukan paljastelen, että ei tule olemaan mitään suurta sen raskauden takia..

Karen ja Ethan palloilemassa loppukokeen jälkeen. Tulevathan nämä hyvin toimeen, vaikka onkin vanha pariskunta:)

Halaus ja Harry on hyvin omituisen näköinen. Mitähän tämä mies oikeasti ajattelee tässä?

Lisää kulissien takaa kuvia, kun olen taas pari osaa pelaillut ja julkaissut!:) Yritän ottaa seuraavaan hieman enemmän;)

~ Sayu ~

Kauan odotettu kesä oli alkanut vihdoin myös kampuksella. Se toi ehkä opiskeluun hieman lisäpotkua, mikäs sen parempi kuin kirjoitella esseitä tai lukea taitopisteitä auringon lämmittäessä ihoa. Luennnolle tepastelukin tuntui paremmalta lämpimällä säällä.

Kuullessaan puhelimen soivan, Harry riensi heti vastaamaan. "Harry Blanco" nuorimies vastasi puhelimeen aurinkoisella äänellä. Puhelimen toisessa päässä vastasi Harryn sisko, Lizzy tuoden veljelleen huonoja uutisia.

Lizzy puhui ja Harry kuunteli tarkkaan. "Olisin halunnut tulla luoksesi käymään, mutta täällä on suurinpiirtein kaaos tällä hetkellä. Remontti ja lapset vievät aikaamme.." Lizzy rupatteli. Lizzy toi hyvin huonoja uutisia Harrylle, sillä heidän vanhempansa Polly ja Jimmy olivat nukkuneet rauhallisesti pois toissa yönä.

Järkyttynyt Harry lohdutteli itkuista siskoaan ja lupasi tulla illalla luennon jälkeen käymään Nightfall Canyonissa. Pitihän hautajaisista ynnä muista järjestelyistä sopia.

Perintöä äidiltään 9 100 simoleonia ja isältään 7 200 simoleonia.

Ainoastaan Karen jaksoi huolehtia asuntolan ulkoisesta siisteydestä, muut sen sijaan keskittyvät opiskeluun eniten.

Giichi soitteli rauhallisesti viulua, sillä se harrastus rauhoitti miehen mieltä. Hän oli kuitenkin miettinyt jo jonkin aikaa yhtä tiettyä asiaa ja päätti ottaa nyt ohjat käsiin tehdessään jotain asian eteen.

Giichi kolautti ovensa kiinni ja käveli hitaasti hänen seinänaapurinsa ovelle. "Erik, oletko siellä?" Giichi koputti oveen kuullessaan pienen hymähdyksen sisäänastumisen merkiksi.

Giichi astui sisään ja huomasi serkkunsa olevan innostuneena esseensä kimpussa. "Olisko sulla hetki aikaa vakavalle juttusilleni?" Giichi kysyi. "Vakaville? Niille mulla on aina aikaa!" Erik sanoi heti kiinnostuneesti ja jätti esseensä sikseen - ainakin hetkeksi.

"Mitenkähän tämän nyt kertoisin.. Vakava, ei ehkä ihan mut.." Giichi sönkötti. "Kerrohan jo!" Erik hoputti, sillä tiesi että nyt luvassa olisi jotain hauskaa. "Tuota... Oon miettinyt, että kosisin Kyokoa.." Giichi aloitti hetken takeltelun jälkeen.

Erik innostui heti serkkunsa ajatuksesta. "Vautsi, te ootte kyllä loistava pari ja kannatan ajatustas!" Erik hihkui. "Toivon vaan että auttaisit mua keksimään jonkun kivan romanttisen tavan kosia. Naiseni kun rakastaa romatiikkaa.." Giichi huolestui.

"Voit olla varma et me keksitään oikeen sopiva romanttinen kosimistapa. Tulit oikeen miehen juttusille!" Erik väläytti kirkkaan hymyn ja he jäivät miettimään romanttisia kosimistapoja.

Nainen, josta oli kysymys istui nyt shakkipöydän äärellä aavistamatta mitään, rupatellen vain mukavia. "No Karen, ootko löytänyt vielä itsellesi ketään miestä?" Kyoko uteli tädiltään. "Se Oikea osuu kohdalle sitten kun osuu. Niinkuin sulla" Karen vinkkasi Kyokolle.

Erik, joka oli kovin innostunut Giichin kosimisaikeista, päätti kertoa tästä siskolleen oitis. Erin yllättyi ja oli iloinen serkkunsa puolesta. Ainahan se on ihanaa, kun sukulainen menee kihloihin tai naimisiin.

Harry oli palaillut vierailultaan Nighfall Canyonista. Hänen oli saatava muutama karismapiste opiskelujen vuoksi, niinpä hän päätti harjoitella hautajaispuhettaan peilin äärellä ennen nukkumaanmenoa.

Aamu sarasti ja Erin oli aikaisin jalkeilla pakertamassa uutta esseetään. Kello läheni yhtätoista ja Erin muisti Gabyn tulevansa pian kotiin luennoltaan. Erin kipitti alakertaan ja päätti hieman ulkoilla naista odotellessa.

Pian Gabriela olikin jo kotitontilla ja Erin nappasi naisen juttusilleen. "Moikka Gaby, miten sujui luento?" Erin aloitti ystävällisesti keskustelun. "Mä tiedän mitä sulla on mielessä Erin, nyt en jaksa" Gaby varoitti heti alkuunsa tietäen mitä serkkutyttö oli sanomaisillaan.

"Mä vain ajattelin kertoa sulle että yrittäisit nyt valita miehistäsi Sen Oikean" Erin ehdotti Gabyn alkaen huitoa käsillään. "Ei ei ei Erin, et voi sanoo noin. Se Oikea tulee vastaan kun on tullakseen" Gaby hihitti.

"Toivottavasti säkin löydät kohta jonkun, ettet roiku mun tekemisissä. Yritän sanoo kohteliaasti kulta!" Gaby virnuili ja lähti pois Erinin huokaisten hiljaa.

Illalla Gabriela suuntasi puhelimen ääreen ja näppäili numeron. "Moikka, muistat sä mut? Tavattiin yliopistobileissä noin puolisen vuotta sitten ja ajattelin, että sulla olisi näin kesälominasi aikaa tavata minut?" Gaby puheli ja kuullessaan myöntävän vastauksen nainen suuntasi siistiytymään.

Pihalle hiippailikin puolisen tunnin päästä jo ensimmäisessä osassa tavattu nuorukainen Braulio Jordan, jota Gaby tervehtikin hyvin kiihkeästi. (Harry Blanco on hänen setänsä).

Samalla suurin osa porukasta hengaili keittiössä. "Missä Ethan ja Gaby?" Harry kysyi ihmetellen johon Erin vastasi; "Tämä on epätavallista, mutta voin vannoo ettei ainakaan samassa paikassa..." hän muisteli aikaisempia keskustelujaan Gabyn kanssa.

Gaby tosiaankin vietti laatuaikaa Braulion kanssa. "Haittaako jos unohdin uimapöksyni kotiin?" Braulio virnuili pulahtaessaan lämpöiseen altaaseen. Gaby virnuili miehenalulle takaisin.

Ethan taas lueskeli kirjaa huoneessaan omissa ajatuksistaan, ettei kyennyt lähtemään muiden jutusteluihin mukaan. Juorujahan siellä vain olisi mikä ei miestä kiinnostanut.

Gaby taas jatkoi touhujaan Braulion kanssa. "Mihin sinä muka housuja tarvitsisit?" Gaby kysyi suudellessaan Brauliota altaassa hyvään tahtiin. Poika ei saanut sanaa suustaan, olihan hänellä melkeinpä aikuinen nainen sylissään.

Aamulla tyttöset olivat hyvissä ajoin ylhäällä. Suuromalla osalla alkoi luento varhain aamusta, paitsi Erinillä ja Harrylla. "Missä Erik on?" Erin kysyi tytöiltä. "Hän pakertaa esseen kimpussa, sen pitää olla kuulema valmis tän päivän luennolle ja veljesi on myöhässä.." Kyoko nauroi.

Karen oli huomannut miehen tuskaiset ilmeet esseen parissa ja istahti kysymättä alas. "Jos se on noin vaikeeta niin mä voin auttaa.." Karen sanoi. "Tää ei oo mun vahvuus, meidän täytyy kirjoittaa joku tarina..." mies tuskaili.

"Opiskelet teatteritaidetta joten mitä oletit opiskelulta..." Karen nauroi. Nainen kertoi vinkkejä ja Erikillä oli itseasiassa hyvin hauskaa bruneten kanssa.

"Pääsit alkuun, mä lähden nyt luennolle" Karen hymyili ja alkoi nousta pöydästä. Erik hymyili leveää hymyään kunnes tajusi että nainen on nousemaisillaan ylös. "Joko sä meet?" Erik kysyi.

Erik nousi myös ylös. "Kiitti, mulla oli hauska puolituntinen sun kanssa. Ja mä pääsin hyvin alkuun!" Erik kiitteli hyvinkin innostuneesti. "Mitäpä tuosta, autan ilomielin jos tulee vielä ongelmia" Karen vinkkasi silmää ja osoitti ovea ulos lähtiessään.

Erin oli auttanut siivoamaan keittiössä likaisia lautasia aamiaisen jäljiltä ja huomannut kuinka Erikillä oli pitkästä aikaa hauskaa. Opiskelun ohella vieläpä. Erin oli nainen joka ymmärsi nämä miesten ja naisten väliset asiat todella hyvin.

Kaikki olivat lähteneet luennoilleen joten Erin päätti istahtaa alas kirjoittamaan omaa esseetään. Pian Erin hätkähti ja huomasi Harryn seisovan vieressään. "Heii, säikäytit mut Harry" Erin sanoi huomaten miehen olevan maassa. "Juteltaisiinko?" mies kysyi vaisuna.

Erin nousi ylös ja vei tytön keittiön ulkpuolelle - keitiötädin ei tarvinnut kuulla  mitään vielä, hän oli julma juorilija.

Erin huomasi miehen olevan maassa ja pyysi tätä kertomaan mikä mieltä painoi. Harry kertoi vanhempiensa poismenosta ja Erin tajusi, että se olis uuri isku varmasti Harrylle - tai kenelleppä se ei olisi.

Erin halasi pitkään Harrya keittiön oven suussa, halaus venyi ehkä liiankin pitkäksi jonka jälkeen nainen tajusi irtautua ystävästään.

"Hautajaiset pidetään uuden jakson alussa, luulen et vasta silloin saan rauhan" Harry vielä sanoi ja parin lohduttavan sanan jälkeen Erin sanoi: "Kaikki hyvin, vanhempasi ovat varmasti saaneet jo rauhan".

Erin suurinpiirtein kipitti tiehensä ja Harry sen sijaan jäi tuijottamaan pois kävelevää ystäväänsä lämmin tunne sydämmesään.

Noustessaan ylimpään kerrokseen Erin huomasi Caioksen sisarusten jutustelevan kiihkeään sävyyn. Erin kuuli sanat "asetu aloilleen" ja "rauhoitu", jonka jänlkeen tämä tajusi Giichin yrittävän samaa mitä hän.

"Pakko puuttua tähän keskusteluun. Me juteltiin aikaisemmin muistat? Kuuntele nyt edes veljeäsikin!" Erin sanoi - tämä oli epätavallista, sillä hän ei koskaan puuttunut muiden keskusteluihin tällä tavoin. Giichi sen sijaan virnisti saadessaan taustatukea keskusteluun.

"Sitäpaitsi alat olla jo tyttöystävä ainesta" Erin väläytti ja Giichi hymähti hullunkurisesti, sillä eihän se ollut totta. "Mieti miten paljon lahjoja saisit mieheltäsi" Giichi houkutteli. Puheenvuoroa saamatta Gaby nyrpisti nenäänsä...

... kunnes "Ei tää tule kysymykseenkään! Nyt lopetakkaa tämä kokoaikanen holhous!" Gaby huudahti korotettuun äänensävyynsä jonka jälkeen suutuksissaan käveli alakertaan. Hyvä oli yritys, muttei lähelläkään onnistumista?

Erin oli mokoman keskustelun jälkeen käynyt iltaåesulla ja siirtynyt iltapalalle Karenin ja Harryn kanssa. Tytöt jututstelivat kiivaasti päääaineistaan ja esseistään.

Ja vihdoin Harry sai puheenvuoron toisesta pöydästä. "Erin? Sun veljes ei taida olla kunnossa?" hän sanoi pahoitellen jutun keskeyttämistä. Toden totta, Erik oli sammunut ilta annoksensa päälle.

Ei se johtunut kuitenkaan alkoholista. Tytöt nousivat ylös ja Erin koputti veljeään olkapäälle. "Olisiko sinun aika nousta nukkumaan siitä?" sisko kysyi Karenin kopauttaen toiselle olalle.

Naiset katsahtivat toisiinsa kunnes Erik pomppasi pystyyn säikähtäen vimmatusti tilannetta. "Mitä? Mitä?!" hän keikutteli päätään joka suunnalle naamassaan hedelmäsalaatin tähteitä.

"Miesraukka, nenässäsi on hieman vesimelonia" Karen virnisti ja Erik noloissaan hymähti ja putsasi nenäänsä ruuanjämistä muistellessaan illan tapahtumia Harryn kanssa treenaten:

"Parasta et meet nukkumaan nyt Erik" miehen huolestunut sisko kehotti ja niin koko asuntola pian unui odottaen seuraavaa päivää.

Seuraavana aamuna Harry kertoi hullunkurisesta kylmän iltapalan aikana tapahtuneesta kömmähdyksestä Erikin kohdalla. Pojat nauroivat jokainen tapahtuneelle.

Seuraavana aamuna olisi jälleen yksi loppukoe johon pitäisi viimeiset kertaukset kerrata. Giichi tosin tiesi ettei hän meinannut opiskella tänään, vaan hän keskittyisi aivan muuhun.

Hän nimittäin aikoi pitää tänään romanttisen ihanan päivän rakkaansa kanssa kahden. Hän veisi tytön piknikille ja sitten kuuman kesäpäivän kunniaksi porealtaaseen.

Siellä ei tosin löhöiltäisi, vaan tehtäisiin jotain aivan muuta.

Onnistuneen aamupäivän sekä treffien päätteeksi Kyoko sai kukkia Giichiltä jotka korostivat kauniisti tämän huonetta. Hän ei voinut olla hymyilemättä, sillä hänellä oli mitä ihanin mies.

Tällä tavoin pojat opiskelivat seuraavaa aamuyötä varten (Tosissaan loppukoe oli klo 03.00 simien aikaa? Koskaan muulloin ei ole ollut paitsi tällä porukalla jo parikin kertaa.)

Ensimmäisessä kuvassa huomaa kuinka Braulio tuo kukkia jälleen kerran Gabrielalle.

Toisen vuoden puolikas käyty ja arvosanat:

Erik - 5
Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5
Karen - 5
Kyoko - 5

Kyoko tallusteli Giichin eteen ja herätteli miestään hyvin häkeltyneesti.

Giichi ei voi ymmärtää mitä oli oikein tapahtunut..

... mutta otti sen kuitenkin hyvin mielin vastaan.

Giichi ei voi lopettaa yliopistoa kesken, sillä hän on perijä. Mutta kaikki muuttuu Kyokon raskauden vuoksi.. Joutuuko neito lopettamaan yliopiston kesken ja muuttamaan edeltä Caioksen kartanoon ?

___________________________________________________________________________________________

Tosiaan tämä ei ollut suunniteltua, joten joudun muuttamaan juonta jonkin verran ja seuraavassa osassa täytyy edetä suunniteltua nopeammin..

Seuraava: Osa 4. Mitä sinä tunnet?

Kommentteja!

~ Sayu ~

Päivitystä ei ole näkynyt hetkeen, suoraan sanottuna en vain ole jaksanut istua koneella hyvien säiden vuoksi. Säät ovat viilenneet, joten jospa insipaartio iskisi:D

Vuodatus.net ihmiset!
Uudistus on saanut minut sekaisin, joten jos sinulla on Cbox vuodatus sivustollasi, niin autahan ja kerro, mihin niistä "vimpaimista" voin lykätä sen koodin, että se näkyisi. Olen koklaillut vaikka mitä, mutta ei suostu näkymään:D

~ Sayu ~

Jo heti aamutuimaan Karen oli pysäyttänyt Giichin keittiössä, sillä tämä oli huomannut jotakin eriskummallista tapahtuvan talossa.
"Jos nyt kerron sulle jotain, lupaat olla hiljaa. Tämä on vain pikku epäilys" Karen huomautti ennenkuin päätti päästää pommin irti. "Olen melko rauhallinen mies, Karen.." Giichi muistutti. Karen kuitenkin epäili miehen sanoja sillä hän kuitenkin tiesi, mistä oli kyse.
 

"Olen huomannut Ethanin hieman katselevan Kyokon perään" Karen aloitti varovasti. Giichi katsoi tyttöä vakavasti. "Minä kuuntelen..." Giichi sanoi jämäkästi odottaen, että nainen jatkaisi. "Ehkä hieman seassa olisi treffeille pyytämistä ja sen semmosta. Kyoko on kuitenkin niin tyhmä, ettei tajua ja ota asiaa vakavasti" Karen jatkoi.

"No jos tyttö on kerran niin tyhmä, niin ei mulla ole syytä huoleen.." Giichi sanoi huokaisten, osasi tämäkin mies kuitenkin olla mustasukkainen eikä olisi voinut vastustaa kiusausta antaa punatukalle pientä opetusta.

"Jos nyt kumminkin Kyoko.." Karen aloitti kunnes Kyoko pärähti yhtäkkiä paikalle. "Jos nyt kumminkin minä mitä?" Kyoko hymyili. Tyttö tosiaan oli vähän tyhmä.

Giichi säikähti hieman tyttöystäväänsä, Kyoko ei sietänyt juurikaan seläntakana puhumista. "Ei mitään sen kummempaa Kyoko!" Giichi hymisi. Karen päätti olla hiljaa ja antaa Giichin hoitaa loput. "Mä tästä meen..." Karen sanoi hiljaa ja lähti.

"Mietiskelin vain yllätystä Karenin kanssa sulle" Giichi höläytti ja Karen huokaisi kovaan ääneen kuullessaan miehen sanat. "Yllätystä mulle? Oikeesti?" Kyoko uskoi heti, onneksi tyttö tosiaan onkin vähän hölmö.

"Voi en malta odottaa Giichi, mitä te ootte keksinyt?" Kyoko uteli ja Giichi nauroi erittäin teennäisesti ja melkein tunsi, kuinka tuskanhiki virtasi tämän otsaa pitkin. Vaikka Giichi oli romanttinen, yllätykset eivät olleet miehen vahvin puoli.

Jutusteltuaan hetken rakastettunsa kanssa, Giichi ei voinut olla huomaamatta Ethanin kävelevän ohi ja tuijottaen naistansa kohti koko ajan hymy huulillaan.

Parin päivän päästä Giichi käveli portaita alas kunnes huomasi Ethanin lueskelevan kirjaa yksin oleskelutiloissa.

Hetken mietittyään portaidan päässä tämä suoristi selkänsä ja päätti mennä hieman jututtamaan miestä. Tämä oli hoidettava nyt alta pois sillä se vaivasi Giichiä tauotta joka ikinen päivä.

"Hei Ethan" Giichi aloitti kunnes tajusi serkkunsa Erikin tallustelevan sohvalle moikatessa väsyneenä miehiä. Giichi päätti sitä myöten pyytää Ethanin toisaalle jutusteltavaksi. Tietenkin sivistynein tavoin. "Olisiko sulla hetki aikaa jutella?" Giichi jatkoi.

"Tietenkin on" Ethan sanoi ja sulki oppikirjansa kiinni.

"Mennään vaikka ylös juttelemaan" Giichi ehdotti Ethanin kysyessä sille syytä.

"Se on kahdenkeskeistä, ihan siks.." Giichi sanoi ja katsoi serkkuaan pahoitellen tätä.

Pojat kävelivät kaksi kerrosta ylöspäin katolle, jossa oli bilepaikka sekä kaksi pyykkihuoneistoa. Giichi ehdotti pyykkitupaa ja se sopi mainiosti Ethanille.

"Kyse on ihan tyttöystävästäni kuules.. Kyokosta" Giichi aloitti ja jatkoi: "Haluan tehdä selväksi, että me ollaan yhdessä, siis ihan oikeesti yhdessä. Ja mä en yleensä jaa mun tyttöjä" hän nauroi. Ethan katsoi kummastuneena.

"Selvä juttu. En mäkään jaa mun tyttöjä" Ethan nauroi mukana. Giichi mietti tajusikohan punatukka nyt oikeasti mistä oli kysymys..

"Siis Kyoko ja mä ollaan yhdessä. Yritän nyt tehdä selväks kuka kenenkin on.." Giichi sanoi menettämättä malttiaan. Ethan kun vastasi niin leppoisasti tälle.

"Joo joo, sanoit sen. En ole kuuro" Ethan naurahti. "Hyvä että sä ymmärrät sen" Giichi sanoi ja lopetti tähän keskustelun.

Giichi tuli takaisin yläkerran huoneeseen ja huomasi Kyokon sohvalla - jutustellen tämän siskon kanssa. Joten hän päätti jättää tytöt omien juttujensa pariin. Kaikki kun alkoivat ystävystyä vihdoin hänen siskoonsa.

"Täällähän sä oot Karen. Etsin sua varmaan puoli tuntia.." Giichi sanoi ja Karen säpsähti säikähtäen miestä takanaan. Hän oli uppoutunut niin lopputyöhönsä ettei oikein ollut ajan tasalla ympärillä pyörivästä elämästä.

"Jututin vähän Ethania. Nyt ei varmaan pyöri enää Kyokoni ympärillä!" Giichi virnisti. Karen tuijotti miestä vihaisena.

"Mitä mä sanoin sulle päri päivää sit...?" Karen tuijotti vakavana jatkaen: "..että oothan sit hiljaa!" Giichi yrriti sanoa jotain huitoen ilmaa muttei saanut sanaa suustaan, Karen näytti niin äkäiseltä.

"Kyoko on niin tyhmä ettei se ois kumminkaan tajunnut - saatika tehnyt mitään. Pahoitat vain Ethanin mieltä lisää..." Karen sanoi.

"Nyt kun tarkkoja ollaan, niin se vaan nauroi kun mä yritin kertoo sille kuka kenenkin on.." Giichi mietti. "Jos se nauroi, niin se ei ottanut sua vakavasti. Kyoko ei näytä olevan se ainut tyhmä.." Karen sanoi ilkikurisesti.

Hetken mietittyään Giichi huomasikin naisen kävelevä ulko-ovea kohti. "Hei Karen!" Giichi yritti huutaa perään mutta tämä nosti kättä näkemiin-merkiksi. "Hei veliseni..?" kuului Gabyn ääni.

"No kerro" hän mutisi sisarelleen. "Jutustelin tossa Kyokon kanssa ja oot valinnut aika mukavan naisen" Gaby vinkkasi silmää veljelleen. Mies toivoi, että Kyoko ajattelisi Gabysta samoin, muttei se tainnut olla mahdollista ellei Gabyn käytös muuttuisi.

Ehkä tätä olisi autettava, jotta tajuaisi käytöksensä. Gabrielahan toi koko asuntolaan hieman negatiivisen ilmapiirin

Gabriela oli tavannut jälleen uuden miehen käydessään luennolla. Mies oli nimeltään Wade Aqua ja oli viereisessä laaksossa yliopistossa. "Sovittu siis, huomenna kello 21.00 loppukokeiden jälkeen" Gabriela virnuili puhelimessa saadessaan taas uuden deittiseuran.

Kaikki stressasivat huomisista loppukokeista ja myös Erin ja Karen keskustelivat siitä illallispöydässä.

Samaan aikaan kun aivan ruokailuhuoneen oven vieressä..:

...käytiin taas pienillä kierroksilla.
"Gabriela ole kiltti! Emmekö voisi palata yhteen?" Epätoivoinen Ethan yritti ja monennettakohan kertaa. Tämä vain oli silmittömän rakastunut vaaleaverikköön. Gaby mietti kuinka voisi jälleen kiertää keskustelun.

"Ethan yritä nyt rauhoittua, äläkä kilju!" Gaby sanoi välinpitämätön ilme kasvoillaan - niinkuin aina. "Eikä me olla oltu yhdessä" Gaby jatkoi purren kuitenkin hampaitaan tiukasti yhteen.

Yrittäen jatkaa keskustelua Gaby kuuli jonkun kutsuvan tätä selkänsä takana ja jättäen Ethanin samantien omaan arvoonsa. Tästä ei enää tarvitsisi keskustella. Tämä hälinä kantautui kuitenkin ruokailutilaan asti.

"Häiriikö tämä mies sua pahastikin?" Harry kysyi. "Ehkä lievästi" Gabriela vastasi.

"Miten niin?! Sinä tässä tulit häiritsemään tätä keskustelua!" Ethan suoraansanottuna räjähti. Harry ei säikähtänyt - päin vastoin ujosta pojasta ei ollut nyt miyään jäljellä. "Oon mä kyllä huomannut kuinka roikut Gabyn perässä. Etkö ymmärrä ettei tätä kiinnosta.." Harry sanoi äreästi muttei kuitenkaan kovaan ääneen.

"Me ollaan yhdessä!" Ethan sanoi korotetun äänin. "Herää jo todellisuuten, sinä ja Gabriela? En usko ja usko mua, kukaan täältä ei usko!" Harry möläytti Gabyn hihitellessä hieman vieressä. Ethan näytti hieman loukkaantuneelta jonka jälkeen Gabriela tunsi jo hieman sääliä.

"Mitä täällä oikeen riidellään?" Erin tuli rennosti, mutta ihmeissään ulos ovesta. Nähdessään Gabyn, Ethanin ja Harryn, ei tämän ollut vaikea arvata. "No tää nyt on tällasta pientä erimielisyyttä" Gaby sanoi katsahtaen Eriniä poikien jatkaessa sanaharkkaansa.

Myös Karen tuli paikalle Erinin perästä huomatessaan ketkä riitelivät ja kuka oli kolmantena. "Pitäsköhän nämä kaksi viedä ihan eri huoneisiin?" Erin kysyi mietteliäänä. "Mitäpä lottoot, Erin?" Karen sanoi. Nimittelyä sekä muuta alkoi miesten suusta lennellä ettei tiennyt onko kyseessä aikuisia vai lapsia.

Karen tarttui Harryn käteen ja veti hälinästä pois kun taas Erin jäi Ethanin tykö Gabyn livahtaessa yläkertaan - tämähän ei kuulunut hänelle.

Erinin tilittäessä Ethanille sitä sun tätä Kyoko pujahti väliin. "Uskallanko mennä nyt iltapalalle vai vieläkö täällä räjähtää?" Kyoko kysyi ja Erin naurahti naiselle ja sanoi ''vaaran'' olevan ohi.

Ethan ei tosiaan tiennyt mikä tähän meni, ei hän ennen ollut nostanut meteliä mistään.

Karen yritti taas puhua Harrylle, mutta mies ei ollut juttu tuulella. "Meen ulos raittiiseen ilmaan vähäksi aikaa, kyl tää tästä kiitos.." Harry sanoi ja Karen ajatteli mitään vastaamatta sen olevan ihan hyvä idea.

"Jos nyt antaisit ihan oikeesti Gabyn olla. Ja etsittäisiin sulle joku joka oikeesti on sun arvoinen nainen" Erin sanoi tietäen kuitenkin, että ei ketään voi unohtaa yhdessä yössä. Ethan kiitti jälleen Eriniä, sillä nainen auttoi tätä tajuttoman paljon asian kanssa.

Unohtamatta Harrya, Erin kävi myös illan aikana tämän seurassa. Jutellen kuitenkin ihan muusta kuni tapahtuneesta.

Kyoko itse oli huomannut Ethanin käytöksen ja se jatkui ja jatkui. Ethan tuli jutustelemaan silloin, kun Kyoko keskusteli muiden kanssa. Tai sitten hän pyysi leffaan.. tai puistoon. Kyoko sanoi olevansa Giichin kanssa, mutta Ethan parka ei luopunut.

Giichi nappasi toisen kerran Ethanin juttusille. "Kyoko kertoi mulle mitä sä yrität, Ethan.." Giichi aloitti toistamiseen. "Tiedän että Gabyn syy on kaikki, mut yritä nyt hyvä mies päästä yli eläkä kuitenkaan yritä toisten naisia!" Giichi selitti Ethanin nyökkäillessä.

"Tän on loputtava tähän!" Giichi sanoi nyt äreästi. Huokaisten syvään Ethan sanoi: "Hyvä on... Mutta on niin kurjaa olla yksin". Giichi huokaisi syvään, kerrankin Ethan myönsi yrityksensä. "Löydät kyllä sen oikeen, kun se eteen hyppää" Giichi lohdutti muistuttamalla kuitenkin, että varattujen kanssa onni ei löydy.

Loppukokeet tulivat ja menivät ja opiskelijat kömpivät makuuhuoneisiinsa onnistuneiden tenttien jälkeen.

Gaby kuitenkin aloitti sovitut treffinsä Waden kanssa.

Joka myös näytti olevan kihloissa erään toisen kanssa..

Ja koska kyseessä oli Gaby, ei se tätä haitannut..

Ja se kyllä johti loppuun saakka..

Ensimmäinen vuosi käyty ja arvosanat toisella puolikkaalla:

Erik - 5
Erin - 5
Ethan - 5
Gabriela - 5
Giichi - 5
Harry - 5
Karen - 5
Kyoko - 5

___________________________________________________________________________________________

Seuraava: Osa 3. Leikkiä tulella

Kommentteja!

~ Sayu ~